Muutokset Luoteis-Venäjän joukkojen rakenteissa ja hallinnollisissa järjestelyissä viittaavat siihen, että Venäjän asevoimat on valmistautunut jo pidempään mahdolliseen sotaan Suomea ja Baltiaa vastaan, toteaa Maanpuolustuskorkeakoulun erikoistutkija Pentti Forsström.
Hän kuitenkin korostaa, että Venäjä ei todennäköisesti valmistele varsinaista hyökkäyssotaa.
– Venäjällä on suuria sotilaallisia intressejä Kuolan niemimaalla ja Pietarissa, joiden turvaamiseksi Kremlin täytyy muuttaa suunnitelmiaan. En lähtisi heti sanomaan, että he valmistautuvat hyökkäykselliseen sotaan. Kyse on enemmän sotilaallisen turvallisuuden ylläpitämisestä, Venäjän asevoimiin ja sotilaspolitiikkaan perehtynyt Forsström sanoo Verkkouutisille.
Venäjä on muodostamassa uudelleen Leningradin sotilaspiiriä. Se yhdistettiin vuonna 2010 Moskovan sotilaspiirin kanssa ja niiden tilalle muodostettiin Läntinen sotilaspiiri. Lisäksi Venäjän Pohjoinen laivasto tulee menettämään nykyisen erillisen sotilaspiirin tasoisen hallinnollisen asemansa. Presidentti Vladimir Putinin määräysluonnos siirtäisi Komin tasavallan, Arkangelin ja Murmanskin alueet sekä Nenetsien autonomisen piirikunnan Pohjoisen laivaston alta Leningradin sotilaspiiriin.
Forsström muistuttaa, että Venäläisillä on selkeä käsite liittyen koko maan ja asevoimien valmistamiseen sotaan.
– Se on toiminnallinen käsite. Siinä mielessä tämä on selkeä osoitus siitä, että Venäjän strateginen suunnittelu on käynnissä ja on todettu, että muutoksia on tarpeen tehdä, koska tilanne on muuttunut.
Lännen ja Venäjän suhteet ovat kireät Ukrainan sodan vuoksi. Kreml kutsuu Ukrainassa käymäänsä laajaa hyökkäyssotaa ”sotilaalliseksi erikoisoperaatioksi”. Venäjän hyökkäyksen jälkeen Suomi arvioi turvallisuuspoliittista tilannettaan uudelleen ja haki puolustusliitto Naton jäsenyyttä. Suomesta tuli Naton täysjäsen 4. huhtikuuta 2023.
– Venäläiset eivät ymmärrä sitä, miksi Suomi liittyi Natoon, kun Venäjä käy sotaa ainoastaan Ukrainassa. Venäläisten itsetietoisuus torjuu sen, että he olisivat syyllisiä tilanteen kärjistymiseen. Moskova sysää ongelmien syyt muiden niskoille, Forsström toteaa.
– Uskon, että he kuitenkin sisimmässään tiedostavat (syyt Suomen Nato-jäsenyydelle sekä lännen ja Venäjän kireille suhteille), mutta sitä ei tunnusteta julkisesti, koska siinä tapauksessa he olisivat omassa mielessään YK:n peruskirjan mukaan hyökkääjä ja siten huonossa asemassa.
Ei syytä huoleen
Pentti Forsströmin mukaan niin Venäjän kuin muidenkin maiden asevoimissa tehdään ajoittain rakenteellisia muutoksia syystä tai toisesta.
– Venäjän näkökulmasta tarkasteltuna on aika ilmeistä, miksi maan luoteisosan joukkoja järjestellään uudestaan, kun tilanne on yhden rajavaltion osalta muuttunut. Kyllä se aiheuttaa reaktioita, eikä sitä sovi kiistää, hän sanoo viitaten Suomen Nato-jäsenyyteen.
Forsström korostaa muutosten liittyvän normaaliin toimintaan, ei uudenlaiseen kehityssuuntaan. Tällä hetkellä suomalaisilla ei ole mitään syytä huoleen, koska kyse on hallinnollisbyrokraattisista muutoksista.
– Mehän olemme eläneet Leningradin sotilaspiirin vieressä jo aika kauan. Ei tässä siinä mielessä ole mitään uutta. Heikäläisittäin sotilaspiirin muutos on kuitenkin erittäin isoa asia, kun aluejako ja kutsuntajärjestelmä muuttuvat. Se on myös organisatorinen muutos.
Hänen mielestään tässä on havaittavissa myös Kremlin informaatiovaikuttamista.
– Totta kai samaan aikaan tehdään varmasti sotilaallista suunnittelutyötä. Mutta sitä me emme tiedä, milloin muutokset näkyvät ja tapahtuvat käytännön tasolla kentällä.
– Presidentti Putin kertoi aikaisemmin julkisesti, että tällainen muutos tapahtuu. Se tarkoittaa silloin sitä, että asiasta on päätetty ja se voidaan tuoda julkisuudessa tietyllä tavalla esille. Tätä ei ole suunnattu pelkästään suomalaiselle yleisölle vaan myös tavallisille venäläisille. Tämä liittyy venäläiseen diskurssiin, jossa puhutaan niin sanotuista sotilasteknisistä muutoksista. Eli omalle kansalle ilmoitetaan, että tilannemuutoksiin reagoidaan.
Venäjän valtavat tappiot
Venäläinen sotilasasiantuntija Juri Fedorov sanoi aikaisemmin itsenäiselle venäläismedia Agentstvolle, että järjestelyjä tehdään Ukrainan sodan jälkeistä aikaa varten. Hänen mukaansa Leningradin sotilaspiiriin tarkoitetut joukot ovat nyt kiinni Ukrainassa. Paikalla on ehkä 20 prosenttia joukoista, ja ne eivät ole taisteluvalmiita.
Venäjällä kerrotaan olevan vaikeuksia joukkojen kokoamisessa. Esimerkiksi Suomen rajalle aiemmin sijoitetut maavoimien joukot ovat kokeneet valtavia tappioita Ukrainassa ja niiden uudelleenmuodostamisen on arvioitu vievän kauan.
Kuinka kauan vie uusien kykyjen rakentaminen Ukrainassa menetettyjen tilalle?
– Me pohdimme viime kesänä eräänlaisessa aivoriihessä sitä, että jos Venäjä saisi kaikki tarvitsemansa resurssit nykyisellä tuotantokapasiteetilla, niin esimerkiksi maavoimille tarkoitetun panssarivaunukaluston uusiminen veisi vähintään kymmenen vuotta, Pentti Forsström sanoo.
Hänen mukaansa on ollut viitteitä siitä, että venäläiset ovat vieneet selkeästi sotateollisuutta niin sanotusti sodan raiteille.
– Silloin varmasti tehdään ainakin kahdessa vuorossa töitä. Iso kysymys on se, minkälainen tuotantokyky heillä on.
Toinen iso kysymys liittyy siihen, minkälaisia komponentteja venäläisiltä puuttuu.
– Minkä tasoisia välineitä ja kalustoa he pystyvät valmistamaan pakotteiden alaisina, Forsström pohtii.
Hän katsoo, että edellä mainittu arvio kymmenestä vuodesta liittyen panssarivaunukaluston uusimiseen ei ole välttämättä autenttinen totuus.
– Minun ymmärtääkseni venäläisillä on kuitenkin suuria vaikeuksia korkean teknologian hankkimisessa. En usko, että he pääsevät kovin nopeasti samaan teknologiseen tuotantotasoon kuin mikä se oli vuonna 2021.
Kolmas tärkeä seikka on Venäjän asevoimien henkilöstövahvuus ja uusien joukkojen hankkiminen kovien tappioiden kattamiseksi.
– Ilmassa velloo kysymyksiä siitä, nähdäänkö Venäjällä toinen virallinen liikekannallepano ja muutetaanko varusmiespalvelusjärjestelmää. On olemassa viitteitä siitä, että tällaista keskustelua käydään Venäjällä. Varusmiespalveluksen ikärajoja on muutettu, Forsström toteaa.
– Tämä kielii siitä, että Venäjällä on ongelmia saada tarpeeksi sotilaita rintamalle ja joukko-osastoihin. Aika näyttää, millä keinoilla tämä onnistuu. Oletan, että perusjärjestely pysyy samana – asevelvollisuudesta ja varusmiespalveluksesta pidetään kiinni jossain muodossa ja resurssit riittävät sopimuspalkatun henkilöstön ostamiseen.
Informaatiovaikuttaminen
Venäjä on rakentanut Suomesta viholliskuvia viime aikoina. Evesti evp. Mika Hyytiäinen sanoi hiljattain Verkkouutisille, että ”Venäjän informaatio-operaatio Suomea kohtaan on taistelukentän valmistelua. Venäjä on virittänyt aseen, mutta ei vielä käytä sitä”.
Hyytiäisen mukaan Venäjä kokee olevansa hybridisodassa Suomea vastaan.
Pentti Forsström on hieman eri linjoilla. Hänen mukaansa kyse ei ole hybridisodasta, vaan informaatiovaikuttamisesta.
– Tämä on informaatiovaikuttamista. Sitä tapahtuu varmasti. Venäjä pohtii, millä tavalla se pyrkii vaikuttamaan oman kansansa mielipiteeseen, jotta uhkakuva Suomesta saadaan kohdalleen ja siitä saadaan tehtyä vihollisvaltio.
– Mutta Moskova pyrkii vaikuttamaan myös suomalaisten mielialaan. Olemme kuitenkin seuranneet Venäjän laajamittaista hyökkäyssotaa Ukrainassa kohta pari vuotta. Meillä on aika vankka käsitys siitä, mistä on kysymys. Meidän käsityksemme muuttaminen on hyvin vaikeaa. Sellaisia argumentteja on vaikea löytää, jotta meidän mielipiteemme edes osittain muuttuisi.
Forsströmin mukaan yhtenä tavoitteena on saada Suomen ja muiden länsimaiden kansalaiset vaatimaan Ukrainaa tukevaan politiikkaan muutosta.
– Myös kyberulottuvuudessa varmasti tapahtuu toimenpiteitä ja vastatoimenpiteitä. Mutta puhuisin edelleen vastapuolen toimintaan ja organisaatioon vaikuttamisesta ja niiden häiritsemisestä, en varsinaisesta sodankäynnistä.
Forsström muistuttaa, että Euroopan mailla on tällä hetkellä olemattomat suhteet Venäjän kanssa. Siksi Moskovan taloudelliset ja poliittiset vaikuttamiskeinot ovat rajalliset.
– Moskovalla on tällä hetkellä käytettävissä aika kehnoja välineitä.
Hän ei usko tilanteen muuttuvan oleellisesti lähitulevaisuudessa.
– Lähtökohdat tällä hetkellä tilanteen parantumiseksi ovat aika huonot.