Suomen teiden ja rautateiden kunnossapitoon kohdistuva velka on kasvanut jo pitkään, kertoo Maaseudun Tulevaisuus. Asia ilmenee maanantaina julkaistussa maakuntien tie- ja rata-analyysissä.
– Elinkeinoelämällä on pysyvä huoli logistiikan kunnosta ja edellytyksistä. Tiestön ja rautateiden kasvava korjausvelka on ongelma, joka vaikuttaa kielteisesti kotimaiseen teollisuuteen, yritysten investointihalukkuuteen ja sitä kautta Suomen talouteen, kertoo Elinkeinoelämän keskusliiton johtava asiantuntija Tiina Haapasalo.
Lapin, Pohjois-Pohjanmaan, Pohjois-Savon ja Uudenmaan alueilla sijaitsee eniten heikossa kunnossa olevia pääteitä.
Uudenmaalla sijaitsevilla kantateillä on suurin korjausvelka. Seuraavaksi suurin velka on havaittavissa Pohjois-Pohjanmaan, Pirkanmaan ja Keski-Suomen kantateillä.
Uusimaa on ensimmäisenä myös alemman tieverkon korjausvelassa. Uudenmaan jälkeen alhaisemman tieverkon korjausvelka näyttää korostuvan erityisesti Varsinais-Suomen, Etelä-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan, Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueilla.
– Alempiasteisen tieverkon merkitystä ei missään nimessä saa unohtaa. Tieverkon on välttämätöntä olla alempiasteisten teiden osalta siinä kunnossa, että yritykset voivat hoitaa velvollisuutensa, kommentoi Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen.
Myös rataverkon korjausvelka korostuu Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Päijät-Hämeessä.
INFRA ry:n toimitusjohtaja Paavo Syrjön mukaan korjausvelan taittaminen vaatii useamman hallituskauden mittaisia toimenpiteitä.
– Puhutaan kokonaisuudessaan noin neljän miljardin euron suuruisesta korjausvelasta. Sitähän ei saada yhdessä hallituskaudessa millään nollille, vaan tarvitaan pitkäjänteinen suunnitelma, jota toteutetaan, Syrjö sanoo MT:lle.
Hänen mukaansa asiaan tulisi puuttua ja kunnostustoimet aloittaa välittömästi.
– Mitä huonompaan kuntoon infra päästetään, sitä kalliimmaksi sen korjaaminen tulee, Syrjö sanoo.