Perusturvan ostovoima on kasvanut inflaatiosta huolimatta

Perusturvan saajien tulotaso on kasvanut suhteessa yleiseen hinta- ja ansiotasoon hallituskauden 2019–2023 aikana.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kyltti Helsingissä. LEHTIKUVA/MARKKU ULANDER
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kyltti Helsingissä. LEHTIKUVA/MARKKU ULANDER

Näin sanoo perusturvan riittävyyttä arvioinut Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n johtama asiantuntijatyöryhmä. Perusturvan saajiksi lasketaan työmarkkinatuen, peruspäivärahan, takuueläkkeen sekä vähimmäismääräisten sairaus- ja vanhempainpäivärahojen sekä leskeneläkkeen saajat.

Hallitus toteutti etuuksien lakisääteiset indeksitarkistukset sekä korotti perusturvan tasoa vuonna 2020 ja lapsien osalta väliaikaisesti myös vuonna 2023. Raportin mukaan hintojen nousu kasvattanee myös monien kotitalouksien asumistukien tasoa vuonna 2023, koska vuokrataso on kasvanut maltillisesti, mutta asumistukien kattovuokria on nostettu yleisen hintatason kehityksen mukaisesti.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Kaikki perusturvan saajat eivät kuitenkaan ole hyötyneet sen parantuneesta tasosta.

– Iso osa perusturvan saajista on oikeutettu myös toimeentulotukeen, ja perusturvan korotukset pienentävät saadun toimeentulotuen määrää täysimääräisesti, jolloin kotitalouden tulotaso pysyy samana. Toisaalta lapsiperheiden toimeentulotuen tasoa on korotettu nyt vuonna 2023,”THL:n tutkimuspäällikkö Jussi Tervola sanoo.

Perusturvan taso ei mahdollista yhteiskunnallista osallisuutta

Perusturvan riittävyyttä arvioitiin muun muassa vertaamalla tuloja suhteessa Turun yliopiston laatimiin viitebudjetteihin, jotka heijastavat yhteiskunnallisen osallisuuden mahdollistamaa kulutustasoa.

Työryhmän arvion mukaan työttömän, sairaan ja vanhempainvapaan perusturva ei edelleenkään riitä kattamaan viitebudjetteja.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Perusturvan saajista eläkeläisillä turvan taso on riittävä, mutta opiskelijan sosiaaliturva riittää kattamaan menot vain opintolainan kanssa.

– Perusturva ei yleisesti riitä monessakaan tilanteessa kattamaan kulutustasoa, jolla kotitalous pääsisi osalliseksi yhteiskunnassa. Tilanne on sama monessa muussakin maassa, sillä Suomen perusturvan taso on ostovoimaltaan tilanteesta riippuen vähintään ylempää keskitasoa, kun vertaa muihin Euroopan maihin, THL:n asiantuntija Susanna Mukkila vertaa.

Lain mukaan perusturvan riittävyys on arvioitava joka neljäs vuosi. Arviointi perustuu esimerkkilaskelmiin erilaisista kotitalouksista, jotka asuvat kerrostaloasunnoissa kohtuullisella vuokratasolla.

Geopoliittinen tilanne voi haitata talouden elpymistä.
Iranin sodan aiheuttaman energiashokin arvioidaan heikentävän talouden näkymiä.
Mainos