Tullaanko Naton viidettä artiklaa testaamaan Suomessa? Kysymyksen nostaa esiin kokoomuksen kansanedustaja ja sotatieteiden tohtori Jarno Limnell viestipalvelu X:ssä.
Hänen mukaansa turvallisuuspiireissä on viime viikkoina keskusteltu skenaariosta, jossa Venäjä pyrkisi testaamaan artiklaa nimenomaan Suomessa.
Naton viides artikla tarkoittaa käytännössä sitä, että mikäli yhteen Nato-maahan kohdistuu hyökkäys, kaikki puolustusliiton jäsenet ovat valmiita puolustamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenmaata. Toisin sanoen hyökkäys yhtä Nato-maata kohtaan on hyökkäys koko liittoumaa vastaan.
Limnellin mukaan logiikka olisi yksinkertainen.
– Provokaatio olisi todellinen, mutta muotoiltu harmaaksi tilanteeksi, jossa lännen olisi toimittava nopeasti.
Hän kuitenkin huomauttaa, että testaamisen ydin ei olisi sotilaallinen, vaan poliittinen.
– Venäjä pyrkisi synnyttämään tilanteen, jossa Nato joutuu näyttämään, toteutuuko kollektiivinen puolustus ja politiikka myös rajatapauksissa. Jos vastauksessa näkyisi epäröintiä tai erimielisyyttä, testi olisi onnistunut.
Hän nimeää provokaatiolle neljä vaihtoehtoista skenaariota. Niistä ensimmäinen olisi saaristo-operaatio Ahvenanmaan läheisyydessä.
– Strategisesti tärkeän, asumattoman saaren tilapäinen haltuunotto olisi provokaatio, joka voi olla sotilaallisesti pieni, mutta poliittisesti suuri. Kysymys olisi, ehtiikö Nato reagoida ennen kuin operaatio on ohi?, Limnell pohtii.
Toinen skenaario on laaja sabotaasi kriittiseen infraan.
– Sabotaasi, jonka tekijä on heti kiistettävissä tai jää epäselväksi, testaa rajan: onko tämä artikla viiden tilanne vai hybridihäiriö? Jos vahinko jää kansalliseksi kysymykseksi, se kertoo jotain lännen yhteisestä päätöskynnyksestä.
Kolmas skenaario on rajaprovokaatio.
– Droonit tai pienen aseistetun ryhmän ilmaantuminen rajavyöhykkeelle synnyttäisi tulkintatilanteen, jossa kysymys siitä, tulkitaanko teko aseelliseksi hyökkäykseksi vai häiriöksi. Tällaiset rajatapaukset mittaavat liittokunnan poliittista hermostoa, Limnell jatkaa.
Neljäs ja viimeinen skenaario on kyberhyökkäys, jolla on fyysisiä seurauksia.
– Energiantuotannon, logistiikan tai finanssisektorin häiriöt voivat lamauttaa yhteiskuntaa yhtä tehokkaasti kuin perinteiset sotatoimet. Nato on linjannut, että vakava kyberhyökkäys voi täyttää viidennen artiklan kriteerit.
Hänen mukaansa näissä kaikissa skenaarioissa Venäjän tavoite ei olisi alueen valtaaminen, vaan poliittinen viesti: testata reagoiko Nato nopeasti ja yhtenäisesti myös silloin, kun hyökkäys ei näytä perinteiseltä.
– Jos liittouma epäröi tai ajautuu sisäiseen keskusteluun, testin tavoite täyttyy.
Siksi Limnellin mukaan Suomen tehtävä on varmistaa, ettei testillä ole realistista onnistumismahdollisuutta.
– Se edellyttää valvontaa kriittisillä alueilla, kykyä suojata infrastruktuuria, nopeaa päätöksentekoa, yhteistä harjoittelua liittolaisten kanssa ja selkeää viestintää jo ennen testiä.
Turvallisuuspiireissä on viime viikkoina keskusteltu skenaariosta, jossa Venäjä pyrkisi testaamaan Naton viidettä artiklaa nimenomaan Suomessa. Logiikka yksinkertainen: provokaatio olisi todellinen, mutta muotoiltu harmaaksi tilanteeksi, jossa lännen olisi toimittava nopeasti.
🧵— Jarno Limnell (@JarnoLim) January 15, 2026
