Merkittävä osa valmiuttamme on taloudellisen liikkumavaran turvaaminen, sanoi kansanedustaja Terhi Koulumies, joka piti kokoomuksen ryhmäpuheen eduskunnassa tulevaisuusselonteon 1. osasta.
– Tulevaisuus on jotain, johon voimme valmistautua ja johon voimme vaikuttaa. Tämä tulevaisuusselonteon ensimmäinen osa muistuttaa meitä siitä, että varautuminen erilaisiin maailman kehityskulkuihin on ennen kaikkea vastuunkantoa tulevista sukupolvista, Koulumies sanoi.
Tulevaisuusselonteon ensimmäinen osa piirtää neljä erilaista kuvaa vuodesta 2045: yhteistyön, teknojättien, blokkien ja murtuvan maailman. Se, mihin suuntaan maailma muuttuu, ei ole yksin Suomen käsissä, ja juuri siksi tulevaisuusvalmius on Koulumiehen mukaan elintärkeää. Yksi merkittävä osa valmiuttamme on taloudellisen liikkumavaran turvaaminen.
– Blokkien maailmassa maailma jakautuu kilpaileviin leireihin. Geopoliittiset jännitteet, kaupan esteet ja arvojen eriytyminen lisäävät epävarmuutta. Tällaisessa ympäristössä Suomen on nojattava tiiviiseen yhteistyöhön läntisten yhteisöjen, kuten Euroopan unionin, Naton ja YK:n kanssa. Pienelle maalle liittolaisuudet, selkeä ulko- ja turvallisuuspoliittinen linja sekä vahva puolustuskyky ovat olemassaolon ehto, Koulumies totesi.
Murtuvassa maailmassa puolestaan kansainvälinen järjestys on hajonnut ja kriisit seuraavat toisiaan. Luottamus instituutioihin on heikentynyt, demokratia on uhattuna ja ilmastonmuutos lisää epävakautta.
– Tällaisessa tilanteessa Suomelta vaaditaan omavaraisuutta, huoltovarmuutta ja kykyä turvata kansalaisten peruspalvelut kaikissa oloissa.
Koulumies korosti, että vahva talous antaa Suomelle mahdollisuuden suojella kansalaisia sisäisiä ja ulkoisia uhkia vastaan.
– Päätöksiä tulevaisuuden turvaksi teemme jo nyt. Kokoomuksen eduskuntaryhmä painottaa, että meidän on vahvistettava julkisen talouden kestävyyttä, hillittävä velkaantumista ja huolehdittava talouden iskunkestävyydestä.
On myös vahvistettava koulutusta ja suomalaisten osaamistasoa, jotta tulevaisuuden haasteita kyetään ratkaisemaan osaavien kansalaisten johdolla.
Koulumies jatkoi, että vastuullinen tulevaisuuspolitiikka ei ole lyhyen aikavälin reagointia, vaan pitkäjänteistä valmistautumista.
– Tulevaisuusvalmius tarkoittaa, että rakennamme yhteiskuntaa, joka kestää shokkeja mutta myös hyödyntää muutosten tuomat mahdollisuudet.
Suomen on oltava paitsi kriisinsietokykyinen, myös uudistumiskykyinen.
– Meidän on pidettävä kiinni luottamuksesta, yhteiskunnallisesta eheydestä ja päätöksenteon pitkäjänteisyydestä. Tässä talossa on juuri osoitettu velkajarrupäätöksen myötä, että päätöksentekomme on tarvittaessa pitkäjänteistä ja se myös tunnistaa taloudellisen liikkumatilan merkityksen tulevaisuudessa, Koulumies luonnehti.
– Me emme voi tietää, miltä maailma näyttää vuonna 2045, mutta me voimme päättää, millainen Suomi sinne kulkee. Tulevaisuus ei vain tapahdu – se tehdään yhdessä.