Niin sanottuja amerikansuomalaisia muutti 1930-luvulla tuhansittain Yhdysvalloista Neuvostoliittoon paremman elämän toivossa. Työläisten paratiisin sijaan monia odotti kuitenkin karu loppu vankileirillä tai teloitusryhmän edessä.
Independent Barents Observer kertoo tästä löytyvässä jutussa amerikansuomalaisten traagisista kohtaloista diktaattori Josif Stalinin Neuvostoliitossa.
Eräs heistä oli Alexander Koskelainen.
Koskelainen oli muuttanut Suomesta Bostoniin vuonna 1910. 21-vuotias mies oli lähtenyt pakoon nälkää ja työttömyyttä. Lama-ajan kurjuus Yhdysvalloissa ajoi kommunistipropagandaan uskoneen Koskelaisen kuitenkin lähtemään Neuvostoliittoon 1930-luvun alussa. Hän päätyi Karjalaan.
Isoisänsä isän elämäntarinaa tutkinut petroskoilainen Mihkel Alatalo kertoo Alexander Koskelaisen eläneen jo Yhdysvalloissa fanaattisten kommunistien suomalaisyhteisössä.
Todellisuus Karjalassa ei kuitenkaan vastannut neuvostotarinoissa annettua kuvaa ja alku oli rankka.
Mihkel Alatalo kertoo amerikansuomalaisilla olleen kuitenkin valtava rooli Karjalan kehityksessä.
– He toivat mukanaan Yhdysvalloista työkaluja, rahaa ja ainutlaatuista tietoa, jota neuvosto-Venäjän rakentamiseen tarvittiin. Tuohon aikaan Petroskoissa ei ollut viemäreitä tai juoksevaa vettä. Suomalaiset rakensivat nämä ensimmäisinä. He pystyttivät myös suuria tehtaita. Suomalaiset perustivat myös monia kollektiivitiloja ja viljelykommuuneja, jotka olivat varsin tehokkaita ja tuottivat paljon jopa neuvostostandardeilla.
Alatalon mukaan hyvin pärjänneillä amerikansuomalaisilla oli lopulta isot talot ja mukavuuksia. He perustivat Karjalaan tiettävästi Neuvostoliiton ensimmäisen jazz-yhtyeen ja baseball-joukkueen.
Syyte ”kansankiihotuksesta ja propagandasta”
Amerikansuomalaisten elämään Neuvostoliitossa perehtyneen historioitsija Irina Takalan mukaan Moskovassa alkoi kuitenkin viritä 1920- ja 1930-luvuilla tyytymättömyyttä Karjalan taloudelliseen itsenäisyyteen. Karjalan suomalaisjohto sai lähteä vuonna 1935 ja alueelle julistettiin taistelu ”suomalaista porvarinationalismia vastaan”.
– Karjalan omavaraisuuden rakentajia syytettiin siitä, mitä he itse olivat vastustaneet 15 vuotta aiemmin, kun he rakensivat Karjalan työkommuunin – yrityksestä erottaa alue Neuvostoliitosta ja liittyä porvarilliseen Suomeen. Sotaan valmistautuva Neuvostoliitto yritti eliminoida epäluotettavia (ja jopa mahdollisesti epäluotettavia) tahoja kaikkialla, historioitsija sanoo Independent Barents Observerille.
Alexander Koskelainen pidätettiin lopulta syytettynä ”kansankiihotuksesta ja propagandasta”. Hän joutui teloitusryhmän eteen helmikuun 11. päivänä 1938.
Mihkel Alatalo kertoo löytäneensä tuomion täytäntöön panneiden Stalinin salaisen poliisi NKVD:n miesten muistiinpanot tapauksesta. Hän huomauttaa, että kyseiset vartijat päätyivät itsekin myöhemmin tappolistalle ja kuopan pohjalle.
Pidätetyt miehet, naiset ja vanhukset oli kuljetettu yön pimeydessä talviseen Karjalan Karhumäkeen Äänisen rannalle. Siellä heidät vietiin kolmen tuomarin kokoonpanon eli troikan eteen.
– Syytetty riisuttiin alusvaateisilleen ja istutettiin tuoliin. Teloitustuomio luettiin ääneen ja jos syytetty alkoi panikoida, pamautti NKVD:n upseeri häntä takaraivoon pampulla. Tajuton vanki raahattiin sitten toiseen huoneeseen, Alatalo kuvailee.
Tuomitut kuljetettiin seuraavaksi kuorma-autolla Sandarmohin metsään 15 kilometrin päähän. Tajuttomat pinottiin matkan ajaksi kasoihin rekan lavalle.
– Haudat oli kaivettu metsään jo valmiiksi heidän saapuessaan – syviä ja leveitä ojia puiden välissä. He raahasivat ihmiset lumen läpi näille kaivannoille, ampuivat heitä päähän ja heittivät heidät kuoppaan.
Verkkouutiset on kertonut Sandarmohissa tapetuista suomalaisista aiemmin muun muassa tässä jutussa. Suomalaisuhreja on laskettu olleen ainakin 800, mahdollisesti enemmän. Tietoja Stalinin ajan massateloituksista ja muista julmuuksista on pyritty valkopesemään ja salaamaan diktaattori Vladimir Putinin aikana.
LUE MYÖS:
Täällä teloitettiin salaa jopa 1000 suomalaista – ei muistomerkkiä
