Tekoäly on jo joka neljännen irtisanomisen taustasyy USA:ssa

Tekoälyboomi puhuttaa myös keskuspankin korkopohdinnoissa.
Työväenliikkeen aktivistit kokoontuivat vappumielenosoitukseen Los Angelesissa 1. toukokuuta 2026., AFP / LEHTIKUVA / JUSTIN SULLIVAN
Työväenliikkeen aktivistit kokoontuivat vappumielenosoitukseen Los Angelesissa 1. toukokuuta 2026., AFP / LEHTIKUVA / JUSTIN SULLIVAN

Tekoäly on jo toista kuukautta peräkkäin yritysten yleisin irtisanomisten taustatekijä Yhdysvalloissa. Huhtikuussa tekoäly liittyi jo yli neljännekseen kaikista työpaikkojen vähennyksistä, kertoo tuore Challenger, Gray & Christmas -yhtiön raportti. Asiasta uutisoi CBS News.

Raportin mukaan Yhdysvalloissa tehtiin huhtikuussa 21 490 irtisanomista, jossa tekoälyn hyödyntäminen oli taustatekijänä. Tämä on 26 prosenttia kaikista 88 387 vähennyksestä.

Työpaikkojen vähennykset kasvoivat huhtikuussa 38 prosenttia verrattuna maaliskuun tilanteeseen, raportti osoittaa. Suurin osa vähennyksistä, 33 361 työpaikkaa, kohdistui teknologiasektorille.

Irtisanomisten taustalla on myös muita tekijöitä, kuten presidentti Donald Trumpin muuttuva tullipolitiikka sekä Iranin sota, raportissa mainitaan. Kuluvan vuoden yleisimmin mainittu syy työpaikkojen leikkauksille on ollut ”markkina- ja taloustilanne”, jonka perusteella vähennettiin 53 058 työpaikkaa.

Taloustieteilijät arvioivat, että tekoäly voi pitkällä aikavälillä myös luoda uusia työpaikkoja synnyttämällä kysyntää tehtäville, joita ei ollut olemassa vielä muutama vuosi sitten.

Tekoälybuumi näkyy myös Yhdysvaltain keskuspankin korkokeskustelussa, kertoo Axios-sivusto. Chicagon keskuspankin pääjohtaja Austan Goolsbee vertaa tilannetta internetin ja IT-yhtiöiden läpimurtoon 1990-luvulla ja arvioi, että ratkaisevaa on se, muistuttaako nykytilanne enemmän vuotta 1995 vai vuotta 1999.

Vuonna 1995 teknologian vauhdittama tuottavuusloikka oli vasta käynnissä eikä vielä täysin tunnistettu, mikä mahdollisti matalamman korkotason ilman merkittävää inflaatiopainetta. Vuoteen 1999 mennessä teknologiabuumi oli kuitenkin jo laajalti tiedossa ja heijastui osakekursseihin sekä investointeihin, minkä vuoksi Fed päätyi nostamaan korkoja.

Goolsbeen mukaan sama kysymys koskee nyt tekoälyä. Jos tekoälyn tuottavuusvaikutukset ovat vasta alkuvaiheessa, koroille voi olla laskuvaraa. Jos taas yritykset ja sijoittajat hinnoittelevat tekoälybuumin vaikutuksia jo voimakkaasti markkinoille, seurauksena voi olla uusia inflaatiopaineita.

Yhdysvaltain keskuspankin Fedin tuleva pääjohtaja Kevin Warsh on korostanut tekoälyn tarjontapuolen hyötyjä ja verrannut nykytilannetta 1990-luvun IT-buumiin, jolloin Fed piti korot pitkään suhteellisen matalina.

Riikka Vilminko-Heikkisen mukaan tekoäly voi vahvistaa tuottavuutta, synnyttää uusia yrityksiä ja luoda seuraavan sukupolven kasvua.
Amerikkalaisselvityksen perusteella tasapainoisin oli Googlen Gemini.
Tavoitteena on, että Suomen julkinen sektori toimii tekoälypohjaisesti vuoteen 2031 mennessä.
Mainos