Kiinteistövero kiristyy 246 kunnassa hallituksen kiristettyä maapohjan kiinteistöveron alarajaa. EVAn johtava veroasiantuntija Emmiliina Kujanpää kirjoittaa Talouselämän vieraskolumnissa tämän tarkoittavan keskimäärin 265 euron vuotuista korotusta pientalotontin kiinteistöveroon Helsingissä.
Suomalaisten suhtautuminen kiinteistöveron korotuksiin ei ole kovin lämmin. Kujanpää sanoo vain kahdeksan prosentin kannattavan sen kiristystä EVAn viime vuonna tehdyn Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan.
– Jopa polttoaineveron kiristykset keräsivät kansalaisilta laajempaa kannatusta, Kujanpää kirjoittaa.
Hän huomauttaa, että suomalaisten suhtautuminen kiinteistöveron korotuksiin olisi suopeampi, jos samalla kunnat alentaisivat kunnallisveroaan. Kujanpää muistuttaa, että sen laskeminen parantaisi työllisyyttä ja edistäisi näin ollen talouskasvua Kiinteistöveron korotus on kunnille nopea tapa hankkia tuloja.
– Monet kuntien taloutta kohentavat toimet, kuten menojen sopeuttaminen ja voimalaitoshankkeet, vaikuttavat vasta vuosien päästä. Sen sijaan kiinteistöveron kiristykset kerryttävät kunnille tasaista ja ennakoitavaa tulovirtaa heti, kun kiristys on toteutettu, Kujanpää toteaa.
– Nämä rahat katoavat helposti menojen mustaan aukkoon, ellei kunnissa oteta asiaksi kuntalaisten kukkarosta huolehtimista.
Kujanpään mukaan eduskunnan tulisi helpottaa kuntien tilannetta karsimalla niitä kuormittavaa lainsäädäntöä, esimerkiksi raportointi- ja tarkastusvelvoitteita.
– Norminpurkutalkoiden pitäisi sujua helposti, sillä lähes yhdeksän kymmenestä viime keväänä valitusta kansanedustajasta istuu itsekin kunnanvaltuustossa. Kujanpää muistuttaa kuntavaalien olevan jo vuoden kuluttua eikä verokeskustelua saa unohtaa vaalien alla.
– Jokaisella kuntalaisella on oikeus tietää, miten kalliiksi omassa kunnassa asuminen käy, hän päättää.
