Täyskäännös sodassa – nyt Kreml onkin suurissa vaikeuksissa

Öljyn hinnan lasku iskee voimakkaasti Venäjän talouteen.
Liuskeöljyn käsittelyä Siperiassa taigalla Njagan kaupungin liepeillä Venäjällä 23. syyskuuta 2013. LEHTIKUVA / MARTTI KAINULAINEN
Liuskeöljyn käsittelyä Siperiassa taigalla Njagan kaupungin liepeillä Venäjällä 23. syyskuuta 2013. LEHTIKUVA / MARTTI KAINULAINEN

Energian maailmanmarkkinahintojen lasku on iskenyt voimakkaasti Venäjän sotakassaan.

Venäläisen öljyn barrelihinta oli tammikuun puolivälissä 77 dollaria. Nyt hinta on vain 56 dollaria.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Venäjän presidentti Vladimir Putin on rahoittanut hyökkäyssotaa pitkälti öljyviennillä. Hintojen lasku on kääntänyt taloudellisen yhtälön erittäin vaikeaksi

Asiasta kertoo brittilehti The Telegraph.

Venäjä on kuluttanut merkittävän osan pahan päivän varalle kerätyistä vararahastoista. Samaan aikaan sotamenojen osuus valtion budjetista on noussut lähes kymmeneen prosenttiin.

Kreml rahoittaa sotamenoja myös virallisen budjetin ohi esimerkiksi painostamalla rahoituslaitoksia lainaamaan rahaa aseteollisuudelle, mikä on The Telegraphin mukaan lisännyt pankkikriisin uhkaa.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Toimet varjolaivastoa vastaan ja muiden öljyntuottajamaiden tuotanto saattavat laskea Venäjän öljyvientituloja entisestään tulevaisuudessa. Öljybarrelin hinta saattaa lehden mukaan laskea jopa 45 dollariin.

Öljytulojen laskiessa Venäjä on joutunut suunnittelemaan veronkiristyksiä ja leikkauksia talouden muille sektoreille.

The Telegraphin mukaan sodan jatkuminen vain pahentaa Venäjän talousongelmia. Mikäli öljyn hinta jatkaa laskemista, muuttuu hyökkäyssodan ylläpitäminen lehden mukaan erittäin vaikeaksi kesän aikana.

Helsingin JEF-kokoukseen etäyhteydellä osallistuva Volodymyr Zelenskyi ilmaisi Ukrainan halun liittyä JEF-maihin.
Edward Lucasin mukaan separatismiväitteet ovat osa psykologista operaatiota.
Moskova tukee ahdingossa olevaa Teherania.
Mainos