Venäjän tiede- ja tutkimusrahoitus on laskenut alimmalle tasolleen 1990-luvun puolivälin jälkeen, ilmenee Venäjän Higher School of Economicsin (HSE) vuosikatsauksesta. Samaan aikaan osa väestöstä nojaa yhä enemmän uskomuksiin ja käyttää rahaa taikauskoa edustaviin esineisiin.
Venäjän tutkimus- ja kehitysmenot ovat laskeneet 0,97 prosenttiin bruttokansantuotteesta.
Kansainvälisessä vertailussa Venäjän tutkimuspanostus jää Malesiaa (1,01 %), Egyptiä (1,03 %) ja Liettuaa (1,05 %) alemmalle tasolle. Se on myös selvästi jäljessä maailman kärkimaita, kuten Israelia (6,35 %), Etelä-Koreaa (4,96 %) ja Taiwania (3,97 %).
Venäjä jää jälkeen myös muun muassa Ruotsista, Yhdysvalloista, Japanista, Belgiasta, Itävallasta, Sveitsistä, Saksasta, Suomesta, Tanskasta ja Britanniasta, joissa tutkimus- ja kehitysmenot ovat noin 2,6–3,5 prosenttia BKT:sta.
Tutkimusleikkaukset ovat heikentäneet Venäjän yliopistojen ja tutkijoiden asemaa. Yksikään venäläinen yliopisto ei enää kuulu maailman 100 parhaan joukkoon tieteellisen julkaisutoiminnan perusteella. Korkeimmalle sijoittuva valtionyliopisto on sijalla 227, pudottuaan 29 sijaa vuodesta 2021
Venäjän osuus maailman tieteellisistä julkaisuista on lähes puolittunut täysimittaisen hyökkäyksen alkamisen jälkeen. Laskua on tapahtunut erityisesti aloilla, joilla Venäjä on perinteisesti ollut vahva.
Osuudet ovat laskeneet fysiikassa 7,81 prosentista 4,01 prosenttiin, matematiikassa 4,86 prosentista 2,01 prosenttiin sekä sähkötekniikassa ja tietotekniikassa 3,42 prosentista 1,49 prosenttiin.
Venäjällä keksintöjen määrä on myös laskenut 25 prosenttia täysimittaisen sodan alkamisen jälkeen ja on alimmalla tasollaan 2000-luvun jälkeen. Vuonna 2024 Venäjällä myönnettiin 21 608 patenttia, mikä on 1 800 vähemmän kuin vuotta aiemmin ja 7 100 vähemmän kuin vuonna 2020.
Tieteellisen ajattelun rinnalla tai sen sijaan ovat Venäjällä yleistyneet uskomusperäiset ja yliluonnolliset käsitykset.
Noin kymmenen prosenttia venäläisistä uskoo, että Aurinko kiertää Maata, ja noin 30 prosenttia ei ymmärrä elektronin ja atomin kokoeroa. Niiden osuus, jotka uskovat antibioottien tehoavan viruksiin, on lähes kaksinkertaistunut.
Tieteellisen tiedon arvostus on myös heikentynyt. Niiden osuus, jotka pitävät tieteellistä tietoa välttämättömänä arjessa, on laskenut 43 prosentista (2014) 35 prosenttiin.
Kyselyn mukaan usko yliluonnolliseen on kasvanut nopeasti. Ilmiötä ovat hyödyntäneet myös huijarit, jotka ovat kohdistaneet toimintansa kadonneiden sotilaiden omaisiin.
Noin kaksi kolmasosaa venäläisistä uskoo korkeampiin voimiin ja pyhimyksiin. Yli puolet uskoo henkiin ja suojelushahmoihin, ja joka toinen kotihenkiin ja selvänäkijöihin.
Joka kolmas uskoo metsähahmoihin ja joka viides merenneitoihin. Yli kolmasosa on turvautunut ennustamiseen, joka neljäs käyttää taika-amuletteja ja joka seitsemäs on kääntynyt parantajien tai uskonnollisten toimijoiden puoleen.
Kehitys kuvastaa samaan aikaan heikentyvää panostusta tutkimukseen ja tiedeosaamiseen sekä kasvavaa luottamusta taikauskoon ja uskomusperäisiin selityksiin Venäjällä.
Muun muassa brittiläinen historioitsija ja kirjailija Chris Owen on jakanut asiaa koskevan julkaisun X-viestipalvelussa.