Pääesikunnan entinen tiedustelupäällikkö, kenraalimajuri (evp.) Harri Ohra-aho kirjoittaa tiedustelun nykysuuntauksista Maanpuolustus-lehden tuoreessa artikkelissa.
Hän toteaa, että tiedustelutiedon jakamisessa on tapahtunut laaja muutos. Ennen Venäjän aloittamaa hyökkäyssotaa Ukrainaan Yhdysvallat antoi siitä ennakkovaroituksen liittolaisilleen syksyllä 2021. Tarkempi ilmoitus hyökkäyksen alkamisesta annettiin tiedotusvälineille 19.2.2022, viisi päivää ennen varsinaisia sotatoimia: ”Venäjä on tehnyt päätöksen hyökkäyksen aloittamisesta”.
Tällaisesta tiedustelutiedon jakamisesta käytetään englanniksi nimitystä ”prebunking”, joka voidaan kääntää suomeksi ”ennakkoon julkistaminen”. Sen tarkoituksena on vaikuttaa vastustajan toimintaan ja jopa estää sitä toteuttamasta omia suunnitelmiaan.
– Mainitussa tapauksessa presidentti Vladimir Putin ei ottanut julkistamista huomioon päätöksenteossaan, koska hän oli valmistautunut Krimin valtauksen tyyppiseen erikoisoperaatioon tunnetuin seurauksin. Erikoisoperaatio-nimikkeen pakonomainen käyttö on sittemmin tuottanut lännessä lähinnä lukuisia meemejä. Sodasta puhuminen Venäjällä taas tuottaa vankeusrangaistuksen, Ohra-aho toteaa.
Tämä esimerkki kertoo hänen mukaansa meneillään olevasta nykysuuntauksesta tiedusteluyhteisön ja tiedontarvitsijoiden välisissä suhteissa.
– Yhdysvallat korostaa tiedonjakamisen tärkeyttä sekä liittolaisilleen ja kumppaneilleen että suurelle yleisölle. Ratkaisu ei ole ollut suinkaan mutkaton. Osa tiedon saaneista maista suhtautui asiaan aluksi skeptisesti. Tämä sai Yhdysvallat pohtimaan entistä tarkemmin tiedustelutiedon jakamisen muotoja ja synnytti vaatimuksen tiiviimpään dialogiin liittolaismaiden kanssa. Myös osa julkiseen tiedotustilaisuuteen osallistuneista median edustajista suhtautui ilmoitukseen epäillen ja vaati todisteita julkistamisen tueksi. Näin teki myös suuri osa laajaa yleisöä, Ohra-aho sanoo.
– Tiedusteluyhteisölle taas on tärkeää, että lähteet ja käytettävät metodit eivät paljastu. Ilman niitä salainen tiedonhankintakaan ei olisi mahdollista.
”Toimintatapa näyttää tulleen jäädäkseen”
Yhdysvaltain kansallisen tiedustelujohtajan Avril Hainesin mukaan perusteellista pohdintaa käytiin siitä, mitkä ovat ennakoivan julkistamisen riskit ja hyödyt.
– Nato-jäsenenä Suomikin tullee liittokunnan osana pohtimaan tällaiseen toimintaan kuuluvia asioita, varsinkin jos primäärilähde on maamme tiedusteluyhteisö. Yhdysvalloissa toimintatapa näyttää tulleen jäädäkseen, Harri Ohra-aho kertoo.
– Samanlainen ennakkoon julkistaminen lienee tehty Yhdysvaltain kertoessa, että Kiina harkitsee aseavun toimittamista Venäjälle juuri ennen Kiinan presidentti Xi Jinpingin vierailua Moskovaan maaliskuun lopussa 2023.
Ohra-ahon mukaan Yhdysvaltain tuen merkityksestä Ukrainan tiedustelulle kertoo huhtikuun alussa Pentagonista vuotaneet salaiseksi luokitellut asiakirjat. Asiakirjojen sisältö sai Venäjän viranomaiset huolestuneiksi.
Vuoto nimittäin paljasti, miten syvälle Yhdysvallat on onnistunut soluttautumaan Venäjän turvallisuus- ja tiedustelupalveluihin. Yhdysvaltalaiset ovat saaneet dokumenttien mukaan päivittäin tietoja Venäjän asevoimien suunnitelmista ja iskujen kohteista.
– Näin Yhdysvallat on pystynyt varoittamaan Ukrainaa tulevista iskuista ja samalla kertomaan mikä on tilanne Venäjän asevoimien yksiköissä. Näin Ukrainan tiedustelun tilannekuva vastustajasta on parantunut ja täten auttanut maata puolustustaistelussaan, Ohra-aho sanoo.
Tällaisia vuotoja lukuun ottamatta salaista tiedustelutietoa ei voida hänen mukaansa julkistaa ennen asiakirjojen sanitointia eli niiden turvaluokan alentamista.
– Salaisten tiedustelutietojen korvaajana voidaan käyttää avoimia lähteitä (Open Source Information, OSINF), jos niitä on käytettävissä. Ne voivat olla joko julkisesti tai kaupallisesti saatavia. Tällaisen tiedon keräys muuttuu tiedustelutiedoksi (Open Source Intelligence, OSINT) kuitenkin vasta osaavissa käsissä.
– Sekä OSINT että salaiset tiedonhankintamenetelmät ovat muuttumassa digitaalisen tiedonkäsittelyn kehittymisen myötä. Tässä suhteessa puhutaankin jo kolmesta samaan aikaan tapahtuvasta vallankumouksesta 1) datan räjähdysmäinen kasvu 2) pilvipalveluiden laajeneva hyödyntäminen 3) tekoäly sekä siihen liittyvä koneoppiminen.
Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus
Harri Ohra-aho korostaa, että uusien teknologisten innovaatioiden käyttöönottoon liittyvä nykysuuntaus on kehittyvä kumppanuus julkisen ja yksityisen sektorin välillä (Public-Private Partnership).
– Tätä olemme saaneet todistaa konkreettisesti myös Ukrainan sodassa. Laajalevikkisen ”Ukrainska Pravdan” mukaan viime syyskuussa käyttöönotetun suomalaisten alkujaan perustaman Iceye-yhtiön ”kansansatelliitti” oli auttanut maaliskuun alkuun mennessä yli 7 000 vihollisen sotilaskohteen paikantamisessa Venäjän miehittämillä Ukrainan alueilla.
– Muita Ukrainan sotaan liittyviä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistoiminnan esimerkkejä ovat muun muassa Elon Muskin satelliittikommunikaatiojärjestelmä Starlink sekä Microsoftin kyberosaamisen hyödyntäminen. Taistelukentällä olemme voineet todistaa myös tiedusteludroonien laajaa käyttöä ja niiden kehittyvää roolia Ukrainan asevoimien tiedustelu- ja tulenkäyttöjärjestelmässä.
Ohra-ahon mukaan tiedustelun rooli muuttuu turvallisuusympäristön muutosten sekä tiedontarvitsijoiden vaatimusten mukaisesti. Sodan ja rauhan sekä eri toimintamuotojen ja toimintatasojen välisten rajojen hämärtyessä uhkien ennakointi tulee entistä haastavammaksi.
Ajatuksellisesti tiedustelulla on perinteisesti tehtävänä prosessoida tietoa potentiaalisen vastustajan tahdosta ja kyvystä vihamieliseen toimintaan.
– Venäjän nykyjohto on toiminut päätöksissään opportunistisesti. Siksi perustehtäviin on ollut hyvä lisätä myös vastustajan itsensä arvioima mahdollisuus vihamieliseen toimintaan, Ohra-aho toteaa.
– Koska ennakoiva julkistaminen ei toiminut, vastaisuudessa on tarkemmin pureuduttava myös siihen, millä perusteella esimerkiksi hyökkäyskäsky on annettu ja tarkemmin siihen, mikä on Venäjän johdon antama tehtävä asevoimille – erikoisoperaatio vai laajamittainen hyökkäys. Ukrainan hyökkäyssotaan liittyen Venäjän tiedustelu ja sitä seurannut päätöksenteko epäonnistuivat tässä suhteessa pahasti.
”Kulttuurimuutos tiedusteluyhteisössä”
Harri Ohra-ahon mielestä tiedustelun uudet suuntaukset ja eri teknologiset ratkaisut vaativat nyt käytössä oleviin toimintatapoihin pureutumista ja laajemmin kulttuurimuutosta koko tiedusteluyhteisössä.
– Suomen osalta hyvän perustan tälle antaa 1.6.2019 käyttöön otetut siviili- ja sotilastiedustelulait. Se koskee sekä tiedustelupalveluiden operatiivista toimintaa niin teknisissä ympäristöissä kuin salaisen henkilötiedustelun maailmassa.
– Kattava valvontajärjestelmä on osoittanut uskottavan toimintansa ollen jopa osa tiedusteluviranomaisten laadunvarmistusta. Tehokkaan valvonnan toimivuus kasvattaa luottamusta myös kansalaisten suuntaan.
Erinomainen artikkeli entiseltä tiedustelupäälliköltä.
Tiedustelun uudet suuntaukset ja eri teknologiset ratkaisut vaativat nyt käytössä oleviin toimintatapoihin pureutumista ja laajemmin kulttuurimuutosta koko tiedusteluyhteisössä. https://t.co/4MiQiIG7QJ
— Pekka Toveri (@PToveri) June 2, 2023
