Tätä kiky-maksujen palautus tarkoittaisi

Pääekonomistin mukaan yritykset menettäisivät kykyään kilpailla viennissä ja työllistää.
Seinäkello ja työntekijöitä toimistossa Helsingissä. Arkistokuva. LEHTIKUVA / HANNA MATIKAINEN
Seinäkello ja työntekijöitä toimistossa Helsingissä. Arkistokuva. LEHTIKUVA / HANNA MATIKAINEN

Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) pääekonomistin Penna Urrilan mukaan työnantajan sivukulujen eli kiky-maksujen siirto takaisin työnantajille ei ehdottomasti käy EK:lle.

– Kilpailukykysopimus on pysyväksi sovittu kokonaisuus, josta ei voi erottaa yksittäistä osaa, Urrila kommentoi Verkkouutisille.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Kilpailukykysopimus eli kiky-sopimus  on kesällä 2016 solmittu työehtosopimus, jonka avulla pyrittiin parantamaan Suomen talouden kilpailukykyä ja työllisyyttä. Sopimus sisälsi palkkatason jäädyttämistä, työajan pidentämistä, lomarahojen leikkauksia ja työnantajamaksujen vähentämistä.

Eduskuntavaalien alla on käyty keskustelua kiky-maksujen siirtämisestä työntekijöiltä takaisin työnantajille. Urrilan mukaan maksujen siirto vertautuisi käytännössä työn hinnan eli palkkojen ylimääräiseen kasvuun.

– Sitä voi välillisesti ajatella myös verona, joka osaltaan vaikuttaa yritysten tulosta alentavasti.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Mikäli maksut palautettaisiin yrityksille, Urrilan mukaan yritysten kyky kilpailla vientimarkkinoilla heikkenisi.

– Tämä vaikuttaisi negatiivisesti niiden kykyyn työllistää. Maksujen siirron arvioitu työllisyysvaikutus olisi noin -5 000 henkeä.

Ivan Puopolon haastattelussa oikeustieteilijä Toni Malminen.
Talouskasvua tukevilta päätöksiltä vaaditaan poikkeuksellisen vahvaa ennakkonäyttöä, toimitusjohtaja arvioi.
Europarlamentaarikko kehottaa Eurooppaa tutkimaan historiaa.
Mainos