Viime aikojen talousuutiset ovat olleet tutun alakuloisia. Suomi joutui Euroopan unionin tarkkailuluokalle. Näyttää myös siltä, että valtiovarainministeriö joutuu korjaamaan talousennustettaan alaspäin.
Valtiovarainministeriön kansantaloustieteen osastopäällikkö Mikko Spolanderin mukaan Suomen talouden kasvua vaivaa mystinen jarru. Jarru on rakenteellinen ja se estää Suomen talouden kasvun. Spolander epäilikin Helsingin Sanomien haastattelussa viime viikolla, että Suomen talous tulee tulevienkin vuosien aikana kasvamaan vain noin prosentin vauhtia.
Taloustieteilijä Juha Tervalan mukaan on varsin selvää, mikä Suomen talouden jarru on. Kehitys on ollut nähtävissä viimeisten kahdenkymmenen vuoden ajan.
– Suomi on tippunut muiden pohjoismaisten hyvinvointivaltioiden kelkasta. Olemme kääntyneet sisään päin ja luopuneet pohjoismaisesta vientivetoisesta mallista, Tervala sanoo Verkkouutisille.
Suomen muut verrokkimaat ovat säilyttäneet kilpailukykynsä. Suomi ei ole pysynyt kilpailussa mukana ja sen julkinen sektori suhteessa yksityiseen sektoriin on kasvanut.
– Ruotsi, Tanska ja Saksa ovat kaikki pitäneet huolta omasta kilpailukyvystään. Ruotsissa ja Tanskassa on tarkoituksella pidetty yllä heikkoa valuuttaa, joka tukee kasvua. Saksassa on ollut käytössä palkkamaltti.
Luvut kertovat omaa kieltään maiden onnistumisesta. Ruotsin vienti vuonna 2024 oli 55 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen, Tanskan vienti oli hieman alle 70 prosenttia ja Saksan 46 prosenttia. Suomi pitää häntää. Sen viennin suhde bruttokansantuotteeseen on 42 prosenttia.
Suomen asema on romahtanut 20 vuodessa. Vielä 20 vuotta sitten viennin suhde bruttokansatuotteeseen oli lähes tasoissa Ruotsin ja Tanskan kanssa ja suurempi kuin Saksassa. Ajanjaksoon mahtuu Suomen Venäjä-viennin pysähtyminen. Samalla julkisen sektorin koko on paisunut.
– Suomen jarru on se, että hintakilpailukykymme suhteessa laskeneeseen reaaliseen kilpailukykyymme, tuotteiden laatuun ja haluttavuuteen.
Kolmen toimen lääke
Talousvaikuttaja Björn Wahlroos tarjosi viime lauantain Ykkösaamussa lääkkeeksi perintö- ja lahjaveron poistoa. Juha Tervalan mukaan perintö- ja lahjaveron poisto ei tee autuaaksi ja korjaa Suomen kilpailukyvyn ongelmia.
Hän yhtyy Wahlroosin kritiikkiin siitä, että Suomen julkisia menoja on kasvatettu liikaa.
– Jotta julkisen sektorin menot olisivat suhteessa bkt:hen finanssikriisiä edeltävällä tasolla, niin niitä pitäisi leikata 21 miljardin euron edestä. Tilanne on kestämätön, Tervala sanoo.
– Olen Wahlroosin kanssa samaa mieltä siitä, että Suomessa ei ole tarpeeksi kilpailukykyinen toimintaympäristö. Kansainvälinen kilpailukykymme on 20 vuodessa heikentynyt merkittävästi, Tervala sanoo.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Tervalan mainitsemalla ajanjaksolla on tapahtunut kaksi asiaa, jotka ovat vaikuttaneet merkittävästi Suomen kilpailukykyyn.
– Nokian romahdus ja paperin vähentynyt käyttö johtivat Suomen kilpailukyvyn romahtamiseen.
Tervalan mukaan Suomen pitää ryhtyä toimiin. Mallia voisi ottaa siitä, kuinka Ruotsi ja Tanska ovat sopeuttaneet omaa valuuttaansa talouden liikkeisiin. Euromaista mallia voi hakea Saksasta.
– Euron arvo ei reagoi Suomen tarpeisiin. Tarvitsisimme sisäistä devalvaatiota eli radikaalia palkkamalttia. Se tarkoittaa sitä, että pidämme palkankorotuslinjan noin yhdessä prosentissa viiden vuoden ajan, Tervala sanoo.
Tervalan mukaan se riittäisi tekemään Suomen viennistä kilpailukykyisen suhteessa verrokkimaihimme ja nojaisimme jälleen pohjoismaisen hyvinvointivaltion ajatukseen, jossa kasvu pohjautuu vahvaan vientiin.
– Emme tarvitse lisää työtunteja vaan työvuosia. Työuria pitää pystyä pidentämään ja eläkeuudistukset ovat olleet liian varovaisia. Meidän pitää saada ihmiset pysymään pidempään työelämässä, mutta myös nuoret pitää saada aiemmin töihin, Tervala sanoo.
Hän kiinnittää huomiota siihen, että myös matalasti koulutettujen ihmisten uudelleen työllistymistä ja kouluttamista pitää parantaa.
– Meillä ei ole varaa siihen, että maahanmuutto heikentää työllisyysastetta, kuten se on viime vuosina tehnyt. Meidän pitää kiinnittää huomiota maahanmuuton rakenteeseen ja maahanmuuton linjaan.
