Tasavallan presidentti Alexander Stubb piti virkaanastujaispuheensa eduskunnassa perjantaina. Puheensa alussa hän antoi tasavallan presidentin vakuutuksen.
– Arvoisa puhemies, hyvät Suomen kansan edustajat. Tultuani valituksi Suomen tasavallan 13. presidentiksi ja annettuani edessänne juhlallisen vakuutuksen, ryhdyn hoitamaan tehtävää nöyränä ja kiitollisena.
– Nöyränä sen edessä, että olen saanut valtakirjan ja vastuun tähän vaativaan tehtävään suoraan Suomen kansalta. Kiitollisena siitä, että saan palvella rakasta isänmaatamme näinä vaikeina aikoina, Stubb jatkoi.
Tuore presidentti korosti, että vaalin suurin voittaja oli suomalainen demokratia.
– Me näytimme maailmalle, että demokratiaa voidaan toteuttaa rakentavassa ja toista kunnioittavassa hengessä. Olkaamme siitä ylpeitä. Kiitos kuuluu kanssaehdokkailleni, teille arvon kansanedustajat ja koko Suomen kansalle. Meille kaikille.
Stubb kiitti edeltäjäänsä, presidentti Sauli Niinistöä arvokkaasta työstä Suomen kansan parhaaksi. Hän kiitti myös Niinistön puolisoa, tohtori Jenni Haukiota pyyteettömästä palveluksestaan maamme eteen.
– Virkaanastujaispuheessaan vuonna 2006 presidentti Tarja Halonen korosti, että maailman muutos on jatkuvaa. Te, presidentti Niinistö, elitte sitä muutosta 12 vuotta. Menitte aina Suomen ja suomalaisten turvallisuus edellä.
– Johditte maatamme myrskyisänä aikana. Teitte väsymättä töitä meidän kaikkien hyväksi. Samalla osoititte, että kansakuntana me pärjäämme, kun pysymme yhtenäisinä. Ja mehän pysyimme, Stubb jatkoi.
”Kylmän sodan jälkeinen aikakausi on ohi”
Tasavallan presidentin mukaan edessämme on nyt uusi aikakausi.
– Sotilaallisen liittoutumisen ja Nato-jäsenyyden myötä olemme ottaneet lopullisen askeleen siihen läntiseen arvoyhteisöön, jonne tasavaltamme on henkisesti kuulunut koko itsenäisyytensä ajan.
Stubb painotti, että kylmän sodan jälkeinen aikakausi on ohi. Sen lopetti Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan.
– Ne asiat, joiden piti tuoda meidät yhteen – vapaa liikkuminen, kauppa, teknologia, energia, informaatio ja valuutta – repivät meitä nyt irralleen. Yhteistyön välineet on aseellistettu. Samalla yhteistyö Euroopassa on tiivistynyt entisestään. Ja hyvä niin.
Stubbin mukaan me elämme ”sukupolvemme 1918-, 1945- ja 1989-hetkeä”.
– Ajanjaksoa, jolloin ymmärrämme, että maailma on murroksessa, mutta emme vielä tarkkaan tiedä mihin se johtaa. Menossa on vallan uudelleenjako, josta käydään kamppailua niin globaalissa lännessä, idässä kuin etelässäkin.
Hänen mukaansa ehdimme tottua ajatukseen historian lopusta eli siitä, että suurin osa maailman kansallisvaltioista siirtyisi kohti liberaalia demokratiaa, markkinataloutta ja globalisaatiota.
– Näin ei käynyt. Nyt haastetaan niitä kansainvälisiä instituutiota ja sääntöjä, joihin olemme tottuneet. Elämme rauhattomuuden ja epäjärjestyksen maailmassa.
Presidentin mukaan uuden maailmanjärjestyksen rakentamiseen menee aikaa.
– Tulemme näkemään niin vallan alueellistumista kuin epäpyhiä liittolaisuuksia, siis eräänlaisen à la carte maailman, jossa kumppaneita poimitaan kuin rusinoita pullasta. Meidän on oltava valppaita.
Stubb painotti, että Suomi on kokoaan suurempi toimija maailmassa.
– Pystymme esimerkillämme ja toimintatavallamme vaikuttamaan siihen, millaiseksi uusi maailmanjärjestys muovautuu. Olemme luotettava kumppani kaikkiin ilmansuuntiin, mutta asetamme arvomme ja intressimme aina etusijalle. Ja se tapahtuu parhaiten aktiivisella ja rakentavalla osallistumisella kansainvälisillä areenoilla.
Virkaanastujaispuheessaan uusi presidentti korosti, että Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka perustuu arvopohjaiseen realismiin. Se lähtee vahvasta liittolaisuussuhteesta Euroopan unionissa ja Natossa.
– Ja samalla uskoon siitä, että YK:n uudistaminen ja vahvistaminen on edelleen kansainvälisen järjestelmän ja rauhan perusta.
– Meidän ulkopolitiikkamme peruskivet on muurattu länsimaisiin arvoihin – kuten demokratiaan, oikeusvaltioon ja ihmisoikeuksiin. Me uskomme yhteistyöhön ja kansainväliseen sääntöpohjaiseen järjestykseen.
Samalla turvallisuuspolitiikkamme tukeutuu Stubbin mukaan realismiin.
– Siksi ylläpidämme vahvaa puolustusta – nyt osana liittokuntaa. Realismia on myös ymmärtää, että maailman suuria haasteita ei voida ratkaista vain sellaisten maiden kanssa, jotka ovat kanssamme samaa mieltä.
Maailmantilanne on epävarma, mutta epätoivoon ei kannata vaipua
Vaikka maailma tuntuu tällä hetkellä sekasortoiselta, epätoivoon ei presidentin mukaan kannata vaipua. Pelko on hänen mukaansa huonoin mahdollinen ohjenuora ulkopolitiikkaan.
– Kyllä, tulemme näkemään strategista kilpailua. Kyllä, tulemme näkemään paikallisia, jopa alueellisia konflikteja.
– Mutta ei se yhteistyön tarve mihinkään katoa. Se tulee vain muuttamaan muotoaan. Kaikki ymmärtävät, että ilman globaalia yhteistyötä me emme voi hillitä ilmastonmuutosta, ratkaista konflikteja, kasvattaa taloutta, parantaa hyvinvointia tai hallinnoida maahanmuuttoa. Nämäkin on tehtävä yhdessä.
Stubbin mukaan eteemme tulee asioita, joihin emme ole tottuneet.
– Epävarmuutta, joka voi joskus pelottaakin. Jokaiseen risahdukseen ei kuitenkaan pidä reagoida. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa maltti on aina valttia. Mutta valmistautukaamme siihen, että välillä joudumme reagoimaan muuttuviin olosuhteisiin myös ripeästi, kuten teimme Nato-jäsenyyden osalta.
Yhteiskuntamme kulmakivistä on pidettävä kiinni
Puheessaan Stubb painotti myös, että yhteiskuntamme tärkeimmät kulmakivet ovat luottamus, oikeudenmukaisuus ja yhteisöllisyys.
– Jos joku ei pärjää, silloin me yhdessä autamme. Avoin yhteiskuntamme perustuu sananvapauteen, toimivaan kansalaisyhteiskuntaan ja oikeusvaltioon. Pitäkäämme niistä kiinni.
– Vaalikaamme siis niitä perinteitä, joilla Suomea on rakennettu koko itsenäisyytemme ajan. Olemme sitkeä, sisukas ja sivistynyt kansa. Emme anna periksi. Olemme valmiita taistelemaan arvojemme puolesta.
Hänen mukaansa meidän on myös vältettävä kahtiajaukutumista.
– On aina helpompi esittää mielipide kuin kuunnella, mitä toisella on sanottavaa. Keskittykäämme niihin asioihin, jotka meitä suomalaisia yhdistävät. Panostakaamme turvallisuuden lisäksi henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin – siis kulttuuriin, sivistykseen ja liikuntaan. Ne yhdistävät meitä.
Puheensa lopuksi Stubb linjasi, että hän johtaa tasavallan presidenttinä ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa.
– Pidän suuressa arvossa hyvää yhteistyötä eduskunnan kanssa. Aion omalta osaltani pitää huolen siitä, että yhteistyömme on saumatonta. Ulkopolitiikka on johdettunakin joukkuepeliä.
Hän myös muistutti, että Suomi on monella mittarilla mitattuna maailman paras maa.
– Pitäkäämme yhdessä huoli siitä, että se on sitä vastaisuudessakin. Tulen Suomen tasavallan 13. presidenttinä antamaan kaikkeni isänmaamme eteen, jokainen päivä. Tehtävä on ihmistä suurempi. Presidentti seisoo aina edeltäjiensä hartioilla, sydämessään Suomen kansalta saatu luottamus.
Tasavallan presidentin toimeen astumisen myötä Stubb painotti ryhtyvänsä kaikin voimin ja päättäväisenä edistämään kansamme menestystä.
– Lupaan tehdä töitä avoimen, turvallisen ja kansainvälisen Suomen puolesta. Lupaan joka käänteessä puolustaa demokratiaa, sananvapautta ja oikeusvaltiota. Lupaan kuunnella, keskustella ja välittää. Lupaan taistella sen puolesta, että Suomi on jatkossakin hyvä maa – maailman paras maa meille suomalaisille. Kiitos, Stubb päätti puheensa.
LUE MYÖS:
Pääministeri Alexander Stubbille: Läntisten arvojen puolustajia tarvitaan enemmän kuin koskaan
Diplomaattikunnan vanhin: Otollinen hetki pohtia johtajuutta
Britannian ja Ruotsin kuninkaat onnittelevat uutta presidenttiä
Tasavallan presidentti Alexander Stubbin virkaanastujaispuhe 1.3.2024 https://t.co/OeET3ScyCZ
— TPKanslia (@TPKanslia) March 1, 2024
