Julkisen talouden vahvistamistavoitteet eivät lisätoimista huolimatta ole toteutumassa tämänhetkisten ennusteiden valossa, arvioi Valtiontalouden tarkastusviraston VTV.
Taustalla on pysyvä julkisen talouden alijäämä, joka johtuu julkisyhteisöjen menojen kasvusta. Niiden syyt ovat pääosin rakenteellisissa tekijöissä, kuten ikääntyminen.
Viraston kevään 2024 finanssipolitiikan arviossa käsitellään muun muassa hallituksen julkisen talouden suunnitelmaa, valtiovarainministeriön talousennustetta sekä EU:n uuden finanssipoliittisen säännöstön vaikutuksia.
Petteri Orpon (kok.) hallitus tarkensi keväällä finanssipoliittisia tavoitteitaan ja päätti kolmen miljardin euron lisäsopeutustoimista. Koska julkisen talouden vahvistamistavoite on edelleen mittava, on hyvä, että toimenpidevalikoimaa laajennettiin keväällä 2024. Nyt päätetyistä sopeutustoimista huolimatta Suomen julkisyhteisöjen velkasuhteen ennustetaan kasvavan pitkällä aikavälillä.
– Lisätoimetkaan eivät tämänhetkisten ennusteiden valossa riitä toteuttamaan hallituksen tavoitteita kohentaa rahoitusasemaa ja vakauttaa velkaantumiskehitys. Voidaankin kysyä, tulisiko toimia kohdentaa enemmän menopaineita aiheuttaviin seikkoihin, kuten ikääntyminen, jotta politiikalla voidaan paremmin hillitä Suomen julkisyhteisöjen velan BKT-suhteen kasvua pitkällä aikavälillä, sanoo ekonomisti Suvi Kangasrääsiö tiedotteessa.
Hallituksen tavoite on saada 100 000 lisätyöllistä ja sitä kautta vahvistaa julkista taloutta kahdella miljardilla euroilla rakenteellisin toimenpitein vuoteen 2027 mennessä. Finanssipolitiikan valvonnan laskelmien mukaan tähän saakka päätettyjen toimien yhteenlaskettu etukäteisarvio työllisyysvaikutuksesta on 65 000–83 000 henkeä ja dynaaminen vaikutus julkiseen talouteen on noin 1,3–2,1 miljardia euroa.
VTV:n mukaan Suomi on vaarassa rikkoa julkisyhteisöjen alijäämää koskevan viitearvon.
EU:n uudet finanssipoliittiset säännöt tulivat voimaan 30.4.2024. Julkisen talouden vahvistamista koskevat tavoitteet Suomelle määritellään vasta syksyllä. Julkisyhteisöjen alijäämää koskeva kolmen prosentin viitearvo pysyy voimassa sääntöjen uudistuksen jälkeenkin. Sekä valtiovarainministeriön ennusteen että finanssipolitiikan valvonnan koostaman konsensusennusteen perusteella Suomi on VTV:n mukaan vaarassa rikkoa tämän viitearvon tänä vuonna.
Myös sääntöjen noudattamisen näkökulmasta hallituksen toimet julkisen talouden vahvistamiseksi ovat VTV:n mukaan perusteltuja.