Tarja Halonen: Voi olla, että jossain määrin naiiveja on oltu

Presidentin mukaan Venäjä-asiaa on joutunut miettimään nyt, kun on ollut arvostelun kohteena.
Tarja Halonen, Vladimir Putin ja Pentti Arajärvi vuonna 2010. LEHTIKUVA / SARI GUSTAFSSON
Tarja Halonen, Vladimir Putin ja Pentti Arajärvi vuonna 2010. LEHTIKUVA / SARI GUSTAFSSON

Presidentti Tarja Halonen myöntää, että länsimaissa ollaan oltu jossain määrin naiiveja Venäjän suhteen. Hän puhui aiheesta Jyväskylän avoimen yliopiston Vastuullisuus työelämässä-podcastissa.

– Ukrainan sodan seurauksena on käyty suuri keskustelu siitä, oliko sodanjälkeisen Suomen ja muun sodanjälkeisen Euroopan ajattelu rauhan maanosan rakentamisesta naiivi. Ajatuksena on ollut, että taloudellinen yhteistyö ja kaikki muukin kanssakäyminen sitoo maat toisiinsa ja noudattamaan samoja sääntöjä. No niin kuin näkyy, Venäjä on rikkonut sitä oikein pahasti, Halonen sanoo.

– Voi olla, että jossain määrin naiiveja on oltu. Mutta mielestäni ajatus siitä, että me erilaisin toimin sidomme maat yhteen, vaikka ne olisivat erimielisiä, mielestäni se on edelleen kannatettava asia. Se on pohja multilateraaliselle toiminnalle.

Asiaa on Halosen mukaan joutunut miettimään nyt, kun on ollut arvostelun kohteena. Samalla hän toteaa, että johtajuuteen kuuluu myös arvostelun sietäminen.

– Mikä mahtaa olla 30 vuoden päästä arviointi nykytilanteesta, jossa on blokkiuduttu, presidentti pohtii.

SDP-taustainen Tarja Halonen toimi Suomen tasavallan presidenttinä vuosina 2000–2012.

 

Virolaisupseerin mukaan Venäjä pyrkii lietsomaan pelkoa lännessä.
Tavoitteena oli kerätä tietoa siitä, millaisia aseita länsimaat toimittavat Ukrainan joukoille.
Venäläissotilaiden viisumikiellon lievennettiin Ranskan ja Italian vaatimuksesta.
Mainos