Tanskan kyky valvoa ja puolustaa omia rannikkovesiään on jäänyt jälkeen Venäjän aiheuttaman uhkan kasvusta, arvioivat tanskalaiset sotilasasiantuntijat.
Jyllands-Postenin haastattelema Tanskan puolustusakatemian analyytikko ja komentajakapteeni Anders Puck Nielsen nostaa esimerkiksi merivoimien Diana-luokan pienet partioalukset.
Aktiivipalveluksessa on viisi Diana-luokan alusta, joista kolme on jatkuvasti merellä valvomassa Tanskan vesialueita. Alukset osallistuvat myös etsintä- ja pelastustehtäviin sekä avustavat poliisia ja muita viranomaisia.
Niiden taistelukyky on kuitenkin hyvin rajallinen.
Puolustusvoimien oman kalustoesittelyn mukaan jokaisen 43-metrisen partioaluksen aseistuksena on yksi 12,7 millimetrin raskas konekivääri. Niitä ei ole rakennettu varsinaisiksi taistelualuksiksi.
Nielsen huomauttaa Jyllands-Postenille, etteivät Diana-alukset pysty esimerkiksi salattuun viestintään tai tutka- ja radiolähetysten tiedusteluun.
Hänen mukaansa nykyinen kalusto soveltuu heikosti tilanteeseen, jossa Tanska joutuisi syvään kriisiin tai sotilaalliseen konfliktiin Venäjän kanssa.
Venäläisiä aluksia liikkuu enemmän
Tanskan sisävesien merkitys on kasvanut Ukrainan sodan aikana. Ison-Beltin, Juutinrauman ja Kattegatin kautta kulkee suuri määrä Itämeren liikennettä. Samalla Venäjään kytköksissä olevien laivojen, tutkimusalusten ja muiden seurattavien kohteiden määrä on kasvanut.
Myös vedenalaisen kriittisen infrastruktuurin, kuten sähkö- ja tietoliikennekaapeleiden sekä energiaverkkojen, suojaamisesta on tullut aiempaa tärkeämpi tehtävä.
Tanskan puolustusvoimat kertoo lisänneensä valvontaa osana Naton Baltic Sentry -toimintaa. Valvonnassa käytetään Diana-luokan alusten lisäksi rannikkotutkia, muita merivoimien aluksia, lentokalustoa ja kodinturvajoukkoja.
Jyllands-Postenin haastatteleman riippumattoman puolustusanalyytikon Jens Wenzel Kristoffersenin mukaan ongelmana on erityisesti se, mitä tapahtuu kriisitilanteessa, jos Tanskan suuremmat fregatit ovat muualla kansainvälisissä tehtävissä.
Tällöin kotimaan vesille jää vähän varsinaiseen taisteluun soveltuvaa merivoimaa.
Uudet alukset suunnattiin pohjoiseen
Tanska suunnitteli aiemmin uusia partioaluksia käytettäväksi Itämerellä ja maan omilla rannikkovesillä.
Hallitus muutti kuitenkin suunnitelmaa tammikuussa 2025. Uudet alukset päätettiin suunnitella ensisijaisesti Grönlannin ja muiden arktisten merialueiden valvontaan korvaamaan vanhenevia Thetis-luokan aluksia.
Tanskan puolustusministeriö perusteli päätöstä muuttuneella turvallisuustilanteella. Ministeriö huomautti tuolloin, että Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien myötä Itämeren puolustamiseen osallistuu aiempaa useampi liittolaismaa.
Tanska aikoo käyttää alueella myös muun muassa fregatteja ja lentokalustoa.
Nielsenin mukaan Arktiksen tarpeet ovat todellisia, mutta ratkaisu on jättänyt aukon Tanskan lähivesien valvontaan ja puolustamiseen.
Kristoffersen nostaa esiin myös Naton perussopimuksen kolmannen artiklan. Sen mukaan jäsenmaiden on ylläpidettävä ja kehitettävä omaa ja yhteistä kykyään vastustaa aseellista hyökkäystä. Nato korostaa, että kansallinen toimintakyky ja kriisinsietokyky muodostavat perustan liittokunnan yhteiselle puolustukselle.
Asiantuntijoiden mukaan Tanska tarvitsee siksi rannikkovesilleen nykyisiä Diana-aluksia vahvemmin aseistettuja aluksia, jotka pystyvät toimimaan pitkään myös kiristyneessä turvallisuustilanteessa.
LUE MYÖS:
Välikohtaus merellä – venäläiskanava julkaisi uuden videon (VU 15.10.2026)