Yhdysvaltojen ja Israelin sotatoimilla Irania vastaan on turvallisuuspolitiikan asiantuntija Fabian Hoffmannin mukaan merkittäviä heijastusvaikutuksia myös puolustustaistelua käyvään Ukrainaan. Vaikka osa vaikutuksista saattaa vakavasti vaarantaa Ukrainan puolustuskykyä, kokonaiskuva ei välttämättä ole synkkä. Tämä johtuu hänen mukaansa ennen kaikkea Ukrainan koetellusta osaamisesta pitkän kantaman droonien torjunnassa.
– Tämä selittää, miksi Yhdysvallat ja ainakin yksi Persianlahden valtio ovat pyytäneet apua Kiovalta. Presidentti Volodymyr Zelenskyi ilmoitti 5. maaliskuuta 2026 suostuneensa Washingtonin avunpyyntöön Shahed-droonien ja niiden muunnelmien torjumiseksi, Oslo Nuclear Project -tutkimushankkeessa työskentelevä Hoffmann toteaa Center for European Policy Analysis -ajatushautomon julkaisemassa analyysissa.
Ukrainan kannalta kielteistä on se, että sille kriittisten tärkeiden amerikkalaisvalmisteisten Patriot-ilmapuolustusjärjestelmien kysyntä kasvaa ja ohjusten toimitusajat pitenevät, kun Persianlahden valtiot ja lukuisat muutkin maat pyrkivät kuumeisesti täydentämään arsenaalejaan.
– Ilman Patriotia ja eurooppalaista IRIS-T-järjestelmää Ukrainan on vaikea puolustautua avainkohteisiinsa kohdistuvilta iskuilta, Hoffmann sanoo.
Tämä voi kuitenkin olla myös mahdollisuus Ukrainalle. Sota Lähi-idässä paljastaa Persianlahden valtioiden puutteet kyvyssä torjua pitkän kantaman drooneja. Ne olivat raporttien mukaan havahtuneet haavoittuvuuteensa jo ennen sotaa, pyrkineet ottamaan oppia Ukrainan kokemuksista ja noteeranneet Iranin pitkän kantaman drooniarsenaalin moninaisuuden. Hankintasyklit osoittautuivat kuitenkin liian pitkiksi, jotta aukko olisi saatu paikattua ajoissa.
– Vauraat ja huolestuneet Persianlahden valtiot pyrkivät ratkaisemaan ongelman nopeasti. Ukrainalaisilla yrityksillä on selvästi vahva asema voidakseen tarjota taistelussa testattuja droonintorjuntateknologioita. Zelenskyi on tunnistanut tässä mahdollisuuden ja ehdottanut 3. maaliskuuta PAC-3-ohjusten ja droonintorjuntaohjusten vaihtoa arabivaltioiden ja Ukrainan välillä, hän toteaa.
Ukraina on hänen mukaansa vakuuttavasti osoittanut torjuntaohjustensa toimivuuden: helmikuussa jopa 70 prosenttia Kiovaan ja sen ympäristöön laukaistuista drooneista ammuttiin raportoidusti alas.