Yleinen virhe astianpesukoneen kanssa voi johtaa jopa 100 000 euron laskuun, vakuutusyhtiö Pohjola kertoo tiedotteessa.
Vakuutusyhtiön asiakkailta keräämistä vastauksista ilmeni, että suomalaisilla on monia sitkeitä harhaluuloja kodin riskeistä ja niiden vaikuttamisesta. Etenkin vuotovahingot käyvät usein hyvin kalliiksi, vaikka moni niistä olisi ollut vältettävissä kokonaan tai osittain.
Huolestuttavana yksityiskohtana tuloksista ilmenee, että lähes puolet vastaajista jättää astianpesukoneen päälle ilman valvontaa.
– Testin tehneistä noin puolet myös olettaa, että kotivakuutus korvaa aina astianpesukoneen aiheuttaman vesivahingon keittiössä. Vakuutus ei korvaa vahinkoja välttämättä täysimääräisesti, jos astianpesukone on jätetty päälle ilman valvontaa, ja se aiheuttaa vesivahingon asukkaan poissaolon aikana, kertoo Pohjola-vakuutuksen henkilöasiakkaiden omaisuusvakuuttamisen vanhempi tuoteasiantuntija Hannu Partanen tiedotteessa.
Pohjola-vakuutuksen tilastojen mukaan vuotovahingot aiheuttavat palovahinkojen ohella kaikkein kalleimmat vahingot. Eniten vuotovahinkoja aiheuttaa astianpesukoneen tulo- ja poistoletkujen irtoaminen, vuotaminen tai rikkoutuminen. Pahimmillaan vuotovahinkojen kustannukset voivat nousta yli 100 000 euroon.
– Putkiliitosten ja letkujen kunto tulee tarkistaa säännöllisesti ja kuluvat osat, kuten poistoletku, lisäksi uusia määräajoin, Partanen neuvoo.
Noin 84 prosenttia taloyhtiöissä asuvista vastaajista olettaa myös, että pitkän ajan kuluessa syntyneet vesivahingot kylpyhuoneessa korvataan joko omasta tai taloyhtiön vakuutuksesta.
– Tällainen vahinko voi syntyä esimerkiksi kylpyhuoneen rakenteille suihkun roiskeiden aiheuttamana. Näitä vahinkoja ei kuitenkaan korvata, koska vakuutuksesta korvataan lähtökohtaisesti äkillisiä ja ennalta arvaamattomia vahinkoja. Siksi on tärkeää huolehtia, että suihkutilassa on kunnollinen vedeneristys, sanoo Partanen.
Vain 40 prosenttia omakotitalon omistajista tarkistaa salaojat säännöllisesti
Omakotitalossa asuvista reilu neljännes olettaa, että kotivakuutus korvaa myrskyssä ja rankkasateessa katon läpi tulleen sadeveden aiheuttaman vesivahingon kaikissa tilanteissa. Neljännes toisaalta olettaa, että kotivakuutus ei koskaan korvaa tällaisessa tapauksessa syntyneitä vahinkoja.
– Kotivakuutus korvaa sateiden aiheuttamia vesivahinkoja tilanteessa, jossa myrsky kaataa puun rakennuksen päälle ja rikkoo katon, ja sadevesi pääsee sen kautta sisään. Jos vesi pääsee talon rakenteisiin epätiiviistä kohdasta ilman, että siihen liittyy esimerkiksi myrskyn aiheuttama rikkouma, voi vahingon syyksi osoittautua rakennusvirhe tai katon huono kunto eikä myrsky. Tällaisessa tapauksessa kotivakuutus ei korvaa kustannuksia. Siksi on tärkeää, että katon kunto tarkistetaan vuosittain, kertoo Partanen.
Tontin salaojat tarkistaa kerran vuodessa vain 40 prosenttia vastaajista.
– Asuinkiinteistön lisäksi myös tontin ojat, salaojat ja sadevesikaivot sekä pumppaamot kuuluvat kiinteistönomistajan vastuulle. Ojituksien ja sadevesikaivojen toimintakunto vaatii kattojen tapaan jokavuotisen tarkastuksen. Jos vahinkoa pääsee syntymään huollon laiminlyönnin vuoksi, voi vakuutuskorvaukseen tulla vähennystä, Partanen neuvoo.
Tulokset perustuvat Pohjolan Asumisen riskiprofiili -testiin. Siihen on kerätty vastauksia vuodesta 2022 lähtien. Testiin on vastannut lähes 50 000 suomalaista.
LUE MYÖS:
Oletko ostamassa taloa? Tunnista nämä varoitusmerkit
Älä tee näitä virheitä sijoitusasunnon kanssa: Vaarana kallis yllätys
