– Minulle tulee mieleen kaksi syytä, jotka voisivat aiheuttaa sotilaallisen väliintulon Venezuelan kriisissä, kertoo Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Mikael Wigell Verkkouutisille.
Sotilaallisen väliintulon mahdollisuudella on spekuloitu paljon julkisuudessa. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on todennut sen olevan mahdollinen. Myös Venäjän mahdollisesta väliintulosta on varoitettu. Verkkouutiset kertoo asiasta tässä ja tässä.
Ensinnäkin Venezuelan tilanteen kärjistyminen erittäin vaikeaksi ja todella veriseksi voisi laukaista sotilaallisen väliintulon.
– Eli mielenosoitukset yltyisivät, ja presidentti Nicolas Maduro hajottaisi niitä hyvin väkivaltaisesti ja syyllistyisi valtioterrorismiin.
– Sen seurauksena venezuelalaiset voisivat alkaa itse vaatia interventiota. Venezuelalaiset eivät halua sitä tällä hetkellä. Mutta mikäli tilanne kärjistyisi todella veriseksi, niin voisi kuvitella tällaisten äänien nousevan vaatimaan interventiota.
Tämän seurauksena paine sotilaallisen väliintulon toteuttamiseksi nousisi. Wigell arvioi, että myös jotkin muut Latinalaisen Amerikan maat, kuten Brasilia ja Kolumbia, voisivat silloin ehkä tukea sitä.
– Brasilian presidentti Jair Bolsonaro on aika militaristihenkinen. Myös Kolumbiassa on vahva oikeistohallitus, jolla on hyvät suhteet Yhdysvaltoihin.
– He voisivat ehkä tukea interventiota, jos venezuelalaiset itse sitä pyytäisivät.
Toisekseen Yhdysvaltain johtaman väliintulon voisi laukaista myös Venäjä omilla toimillaan. Venäjä on tehnyt sotilaallista yhteistyötä Venezuelan kanssa.
– Toinen mahdollisuus olisi se, että Venäjä alkaisi siirtää sotilaskalustoa ja joukkoja Venezuelaan.
Wigell korostaa, että ei pidä tätä kuitenkaan kovin todennäköisenä.
– Jos Venäjä ryhtyisi tähän Yhdysvaltojen takapihalla, silloin USA varmasti heräisi siihen, että jotain pitäisi tehdä nopeasti. Eihän Yhdysvallat halua sallia Venäjälle sellaista sillanpääasemaa Latinalaisessa Amerikassa.
– Jos Venäjän ja Venezuelan välistä sotilasyhteistyötä lisättäisiin merkittävästi ja nopeassa tahdissa, niin Yhdysvalloissa nousisi varmasti paine tehdä jotain asian suhteen.
Interventiolle ei tukea
Wigellin mukaan USA:n sotilaallinen väliintulo Venezuelassa ei ole kovin todennäköinen.
– Interventiolle ei löydy kansainvälistä tukea. Latinalaisen Amerikan maat eivät tue sitä millään tavalla. Heille olisi sisäpoliittisesti hyvin hankalaa tukea USA-vetoista väliintuloa johtuen USA:n ja Latinalaisen Amerikan välisestä vaikeasta historiasta.
Myöskään Euroopasta ei löydy tälle tukea. Väliintulo hajottaisi Wigellin mukaan kansainvälisen koalition, joka nyt tukee presidentiksi julistautunutta Juan Guaidoa.
– Eli USA joutuisi tähän aika yksin.
Myös presidentti Trumpin hallinnon sisältä löytyy useampi skeptikko tämän suhteen.
– Eli ei sielläkään olla niin riemuissaan siitä, että Trump ylläpitää tätä sotilaallisen väliintulon mahdollisuutta.
Tämä saattaisi johtaa siihen, että USA joutuisi Venezuelassa pitkäaikaiseen operaatioon, joka voisi olla hankala. Venezuelassa on paljon puolisotilaallisia joukkoja, joilla on paljon aseita. Asevoimat ja korkea-arvoiset kenraalit ainakin toistaiseksi tukevat Maduroa.
– Trump on kuitenkin viestinyt hyvin vahvasti, että tämä on todellinen mahdollisuus. Sitä tukee myös Elliot Abramsin nimittäminen Yhdysvaltain Venezuela-erikoislähettilääksi.
– Abrams on vanha haukka, joka on ollut mukana USA:n hallinnossa toteuttamassa sotilaallisia interventioita 1970- ja 1980-luvuilla.
”Venäjä olisi alakynnessä”
Wigell pitää myös Venäjän sotilaallista väliintuloa epätodennäköisenä.
Venäjä sijaitsee hyvin kaukana Venezuelasta. Yhdysvallat on paljon lähempänä. Tällaisen operaation toteuttaminen olisi Venäjälle paljon vaikeampaa.
– Siinä mielessä Venäjä on myös alakynnessä, jos tällainen tilanne tulisi eteen ja Yhdysvallat siitä ärsyyntyisi. En usko, että Kreml haluaa joutua sellaiseen tilanteeseen.
Se olisi Wigellin mukaan hurja tilanne. Kremlissä tiedetään erittäin hyvin, että Yhdysvaltain Etelä- ja Keski-Amerikan sotatoimialueen päämaja (US Southern Command) on vahva toimija alueella. Lisäksi Venäjä joutuisi siirtämään suuret määrät kalustoa Venezuelaan nopeasti, eikä se olisi helppo operaatio.
– En usko, että Venäjän presidentti Vladimir Putin lähtisi sellaiseen riskipeliin. Syyria on eri asia, koska se on paljon lähempänä Venäjää, minkä vuoksi sotilasoperaation toteuttaminen siellä on helpompaa kuin se olisi Venezuelassa.
Venäjän palkkasoturit
Wigellin mukaan Venezuelassa on tällä hetkellä noin neljäsataa venäläistä palkkasotilasta, joiden uskotaan olevan Wagner-yhtiön palkkalistoilla. Heidän kerrotaan suojelevan presidentti Maduroa.
– Nämä sotilaat eivät ole Venäjän valtion sotilaita. Kreml saattaa välillisesti tukea yhtiötä, mutta sen ei tarvitse virallisesti ottaa kantaa heidän toimintaansa.
– Kreml voi toimia tällä tavalla, mutta toimiminen valtiona omissa nimissään olisi hankalaa.
Venäläinen palkkasoturiyhtiö Wagner on yhdistetty viime vuosina Venäjän sotatoimiin niin Ukrainassa kuin Syyriassakin. Viime aikoina Wagnerin joukkoja on väitetysti nähty myös Afrikan mantereella. Verkkouutiset kertoo asiasta tässä.
Wagnerin rahoittajana ja taustapiruna toimii väitetysti liikemies Jevgeni Prigozhin. Hänellä läheinen suhde Venäjän presidentti Putiniin sekä lukuisia tuottoisia liiketoimia Venäjän puolustusministeriön kanssa.
Wagneria on toisinaan tituleerattu myös Kremlin ”salaiseksi armeijaksi”. Sen sotilaat tiettävästi harjoittelevat Venäjän asevoimien tukikohdissa ja heitä on viety sotimaan Venäjän armeijan kuljetuksilla.
Wagnerin on kerrottu kärsineen satojen sotilaiden tappioita yksin Syyriassa. Palkkasoturit mahdollistavat uhrien ja operaatioiden salaamisen ja kiistämisen.
