Tämä viesti kirvoitti Donald Trumpin kylmän vastauksen – Alexander Stubb allekirjoittajana

Suomen presidentti ja Norjan pääministeri lähettivät sovittelevan viestin Washingtoniin. Vastaus oli kaikkea muuta.
Norjan Jonas Gahr Støre ja Donald Trump viime huhtikuussa Valkoisessa talossa. AFP / LEHTIKUVA / SAUL LOEB
Norjan Jonas Gahr Støre ja Donald Trump viime huhtikuussa Valkoisessa talossa. AFP / LEHTIKUVA / SAUL LOEB

Norjalaislehti VG on saanut haltuunsa viestin, joka kirvoitti Yhdysvaltain presidentiltä Donald Trumpilta tulikivenkatkuisen vastauksen.

Viesti alkaa ”Hyvä herra presidentti, hyvä Donald” ja allekirjoittajina ovat ”Alex and Jonas” eli Norjan pääministeri Jonas Gahr Støre sekä tasavallan presidentti Alexander Stubb. Viesti lähetettiin Washingtoniin sunnuntaina iltapäivällä.

Mainos - sisältö jatkuu alla

– Koskien transatlanttisia suhteita – koskien Grönlantia, Gazaa ja Ukrainaa – sekä eilistä tullipäätöstänne koskevaa ilmoitusta, kirje alkaa.

– Tunnette kantamme näihin kysymyksiin. Uskomme kuitenkin, että meidän kaikkien tulisi pyrkiä rauhoittamaan tilannetta ja lieventämään jännitteitä – ympärillämme tapahtuu paljon, ja meidän on pysyttävä yhtenäisinä.

– Ehdotamme puhelua kanssanne myöhemmin tänään – joko molempien kesken tai erikseen – kertokaa, kumpaa pidätte parempana! Parhain terveisin – Alex ja Jonas, viesti päättyy.

Trumpin vastaus kirjeeseen tuli jo saman iltapäivän aikana. Verkkouutiset kertoi viestistä tässä jutussa.

Mainos - sisältö jatkuu alla

– Hyvä Jonas: Koska maanne päätti olla myöntämättä minulle Nobelin rauhanpalkintoa siitä, että olen pysäyttänyt 8 sotaa ja enemmänkin, en enää koe velvollisuudekseni ajatella vain rauhaa, vaikka se tulee aina olemaan pääpainona, vaan voin nyt ajatella sitä, mikä on hyvää ja asianmukaista Amerikan Yhdysvalloille, Trump muun muassa kirjoitti.

Trump on aiemminkin purkautunut Norjalle siitä, ettei Norjan Nobel-komitea myöntänyt hänelle rauhanpalkintoa.

Lisäksi Trump kiisti viestissään sen, millä oikeudella Grönlannin alue kuuluisi Tanskalle.

Iskut tehtiin sen jälkeen, kun Iran oli alkanut miinoittaa yhtä maailman tärkeimmistä öljykuljetusreiteistä.
USA:n ja Israelin sota Irania vastaan on laajenemassa alueelliseksi kriisiksi, jonka vaikutukset tuntuvat jo maailman taloudessa.
Yhdysvallat varoo evp-kenraalin mukaan vahvoja vastustajia ja perääntyy, kun poliittinen tai taloudellinen hinta kasvaa.
Mainos