Ansiotuloverotusta voidaan kiristää nostamatta yhtäkään veroprosenttia. Keino on tuttu aiemmilta vuosilta, ja nyt se on jälleen mukana julkisen talouden sopeutusvaihtoehdoissa.
Suomen Ekonomien pääekonomisti Elias Erämaja varoittaa indeksijäädytyksestä, joka voisi syödä palkansaajien ostovoimaa vuosien ajan.
Valtiovarainministeriön tuoreessa verokartoituksessa arvioidaan, että ansiotuloverotuksen indeksitarkistuksen tekemättä jättäminen vuonna 2028 kasvattaisi verotuottoja laskennallisesti noin 815 miljoonaa euroa vuodessa. Veroprosentteja ei tarvitsisi nostaa. Rahaa näyttäisi tulevan lähes itsestään.
– Mutta valtion budjetissa ei ole taikaseinää. Lisäverotulot eivät synny tyhjästä, vaan ne ovat pois palkansaajien käteen jäävistä tuloista. Indeksijäädytyksessä valtio ottaa aiempaa suuremman osan nimellisistä palkankorotuksista, vaikka palkansaajan ostovoima ei olisi kasvanut lainkaan, tiedote muistuttaa.
Kuvitellaan palkansaaja, jonka ostoskori maksaa tänä vuonna 100 euroa. Ensi vuonna sama ostoskori maksaa inflaation vuoksi 102 euroa. Palkansaaja saa kahden prosentin palkankorotuksen, jolla hän yrittää säilyttää entisen elintasonsa. Hän ei siis ole rikastunut palkankorotuksella senttiäkään.
Jos verotuksen tulorajoja ei kuitenkaan tarkisteta, progressio kiristää verotusta nimellispalkan noustessa. Osa hintojen nousua korvaavasta palkankorotuksesta päätyy veroihin, ja käteen jäävän palkan ostovoima heikentyy.
– Indeksijäädytys on veronkiristys vaikka veroprosentit eivät muutu. Erityisen nurinkurista on, että mitä enemmän hinnat ja niitä seuraavat palkat nousevat, sitä enemmän tällä keinolla voidaan kerätä veroja. Inflaatiosta tulee silloin veronkiristysautomaatti, Erämaja sanoo.
Valtiovarainministeriö ennustaa vuodelle 2028 yleisen ansiotason nousevan 3,4 prosenttia ja hintojen 2,1 prosenttia. Normaalisti verotuksen tulorajoja ja tiettyjä vähennysperusteita tarkistettaisiin yleisen ansiokehityksen mukaisesti, jotta verotus ei automaattisesti kiristyisi palkkojen noustessa.
Suomen Ekonomien esimerkkilaskelmassa tarkastellaan palkansaajaa, jonka kuukausipalkka vastaa ekonomien vuoden 2025 mediaanipalkkaa eli 5719 euroa. Esimerkissä palkka nousee vuonna 2028 2,4 prosenttia ja inflaatio on 2,1 prosenttia.
Jos ansiotuloverotuksen indeksitarkistus tehdään normaalisti, palkansaajan reaalinen nettopalkka kasvaa laskelman mukaan 0,5 prosenttia. Jos indeksitarkistus sen sijaan jäädytetään, reaalinen nettopalkka supistuu 0,3 prosenttia.
Palkankorotus ja inflaatio ovat molemmissa tapauksissa samat. Ero syntyy siitä, kiristyykö verotus palkkatason noustessa.
Vaikutus ei jäisi yhteen vuoteen
Vaikutus ei myöskään jäisi vain vuoteen 2028. Jos yhden vuoden indeksijäädytystä ei myöhemmin korjattaisi, sen synnyttämä ero verotuksessa säilyisi myös seuraavina vuosina.
Laskelman mukaan ekonomien mediaanipalkkaa vastaavalla tulotasolla yhden vuoden indeksijäädytys merkitsisi noin 4700 euroa enemmän veroja kymmenen vuoden aikana verrattuna normaaliin indeksointiin.
– Yhden vuoden indeksijäädytys ei jää yhden vuoden laskuksi. Veronkiristys seuraa palkansaajaa vuodesta toiseen, ellei menetettyä indeksitasoa palauteta.
Suomen julkista taloutta on pakko sopeuttaa. Menoleikkauksia tarvitaan, eikä veronkiristyksiltäkään voida kokonaan välttyä. Myös indeksitarkistusten rajoittaminen voi joissakin julkisissa menoissa olla perusteltua.
Kaikki sopeutuskeinot eivät kuitenkaan ole taloudellisilta vaikutuksiltaan samanarvoisia. Työn verotuksen kiristäminen heikentää ekonomien mukaan työnteon kannustimia maassa, jossa keskituloisen palkansaajan marginaaliveroaste on yli 50 prosenttia ja tuottavuuden kasvu on ollut pitkään heikkoa.
Ekonomit peräänkuuluttaa kunnianhimoista verouudistusta: alennettujen arvonlisäverokantojen yhtenäistämistä, listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen uudistamista ja perusteettomien verotukien purkamista. Myös tehottomista julkisista menoista on uskallettava leikata.
– Julkista taloutta ei pidä sopeuttaa sieltä, mistä rahat saadaan helpoimmin, vaan sieltä, missä haitat työnteolle ja talouden kasvulle jäävät mahdollisimman pieniksi, sanoo Erämaja.