Kulta on tuottanut 2000-luvulla selvästi paremmin kuin osakkeet, ilmenee Lähitapiolan pääekonomistin laskelmista.
Suomalaiset pitävät silti osakkeita parhaana pitkän aikavälin sijoituksena. Lähitapiolan Arjen katsaus -kyselyssä 29 prosenttia vastaajista valitsee osakkeet ykköseksi.
Ero mielikuvan ja toteutuneiden tuottojen välillä on huomattava. Lähitapiola-varainhoidon pääekonomistin Hannu Nummiaron laskelmien mukaan kullan reaaliarvo nousi vuosina 2000–2025 keskimäärin 8,4 prosenttia vuodessa. Kokonaistuotto oli 707 prosenttia.
Helsingin pörssin osakkeet tuottivat samalla jaksolla reaalisesti viisi prosenttia vuodessa eli yhteensä 253 prosenttia. Maailman osakkeiden reaalituotto jäi 4,4 prosenttiin vuodessa ja yhteensä 203 prosenttiin.
Lähitapiolan kyselyssä asuntoa pitää parhaana pitkän aikavälin sijoituksena 13 prosenttia suomalaisista. Kullan tai muut fyysiset arvotavarat valitsee 12 prosenttia, korkosijoitukset yhdeksän prosenttia ja metsän kahdeksan prosenttia.
Talletuksia pitää parhaana sijoituksena viisi prosenttia vastaajista. Käteisen valitsee kaksi prosenttia ja bitcoinin tai muut kryptovaluutat vain yksi prosentti. Vastaajista 18 prosenttia ei osaa nimetä parasta sijoituskohdetta.
Nummiaron mukaan suomalaiset eivät ole silti väärillä jäljillä, vaikka kulta on viime vuosina päihittänyt osakkeet.
– Suomalaiset ovat peruslogiikassa oikeilla jäljillä. Pitkällä aikavälillä paras tuotto-odotus on yleensä siellä, missä sijoittaja kantaa eniten riskiä. Siksi osakkeet ovat luonteva vastaus kysymykseen parhaasta pitkän aikavälin sijoituksesta, Nummiaro sanoo tiedotteessa.
Kullan nousun taustalla on Nummiaron mukaan ollut huoli rahan reaaliarvon heikkenemisestä. Inflaatio, valtioiden velkaantuminen, keskuspankkien rahapolitiikka ja geopoliittiset riskit ovat lisänneet kiinnostusta kultaa kohtaan.
Kulta mielletään turvasatamaksi
Kultaa on perinteisesti pidetty turvasatamana, johon sijoittajat hakeutuvat epävarmoina aikoina. Viime vuosina kehittyvien talouksien keskuspankit ovat Lähitapiolan mukaan ostaneet kultaa hajauttaakseen valuuttavarantojaan pois dollarista.
– Kultakuume on viime vuosina käynyt kuumana kuin hellan koukku, ja miesten vastaukset heijastavat sitä varmasti osaltaan, Nummiaro sanoo.
Miesten ja naisten vastauksissa on selvä ero. Miehistä 37 prosenttia pitää osakkeita parhaana pitkän aikavälin sijoituksena. Kulta ja muut fyysiset arvotavarat nousevat miehillä toiseksi 15 prosentin osuudella.
Naisista 21 prosenttia valitsee osakkeet. Asunto on naisilla toisena 15 prosentin osuudella ja korkosijoitukset kolmantena 13 prosentin osuudella. Kultaa ja muita fyysisiä arvotavaroita pitää parhaana yhdeksän prosenttia naisista.
Kullan vahva tuotto ei tarkoita, että nousu jatkuisi samanlaisena. Nummiaro muistuttaa, että nopeasti kallistunut omaisuuserä voi myös heilua rajusti. Kullan reaaliarvo laski 1970-luvun voimakkaan nousun jälkeen noin kahden vuosikymmenen ajan.
Asunnoissa tilanne riippuu siitä, puhutaanko omasta kodista vai sijoitusasunnosta. Tilastokeskuksen hintaindeksin mukaan osakeasuntojen hinnat ovat 2000-luvulla nousseet koko maassa suunnilleen inflaation verran. Reaalituotto on jäänyt käytännössä nollaan.
Sijoitusasunto voi tuottaa kahdella tapaa
Sijoitusasunnot ovat tuottaneet paremmin, koska niistä saa hinnanmuutoksen lisäksi vuokratuottoa. Suurten kiinteistösijoittajien asuntosijoitusten tuottoa seuraava KTI-indeksi on Lähitapiolan mukaan noussut reaalisesti 5,3 prosenttia vuodessa.
– Asunto voi tuottaa kahdella tapaa: joko siitä saa vuokraa tai sen hinta nousee. Omassa kodissa vuokratuottoa vastaava osuus kulutetaan itse asumalla, eli jäljelle jää mahdollinen hintatuotto, Nummiaro sanoo.
Vertailun heikoimpaan päähän jäävät käteinen ja lyhyet talletukset. Käteisen reaalituotto on ollut 2000-luvulla keskimäärin miinuksella 1,8 prosenttia vuodessa. Alle kolmen kuukauden talletusten reaalituotto on ollut miinuksella 0,9 prosenttia vuodessa.
Nummiaron mukaan pitkän aikavälin vaurastuminen vaatii yleensä riskin hyväksymistä. Jos tavoite on ennen kaikkea pääoman säilyttäminen, matalamman riskin korkosijoitukset tai yhdistelmärahasto voivat sopia paremmin omaan tilanteeseen.
Lähitapiolan Arjen katsaus -kyselyyn vastasi 1 049 henkilöä syyskuussa 2025. Kyselyn toteutti tutkimusyhtiö Verian.