Istut sohvalla ja vilkaiset puhelintasi nopeasti. Vastaat viestiin ja lasket laitteen alas. Otat puhelimen käteesi uudelleen taas muutaman minuutin päästä, kunnes lasket sen taas käsistäsi hetkeksi. Tämä sama toistuu kymmeniä kertoja päivässä.
Tiesitkö, että tämä on hyvinvointisi kannalta kaikkein haitallisin tapa käyttää älylaitteita? Se on jopa haitallisempaa kuin laitteiden tuijottelu pitkiä aikoja putkeen. Asia ilmenee Aalto-yliopiston tuoreesta tutkimuksesta.
Tuore tulos vahvistaa käsitystä siitä, että älylaitteiden käytön haitat eivät liity pelkästään ruutuaikaan. Tutkimuksen mukaan puhelimen jatkuva selailu lyhyissä pätkissä on jopa haitallisempaa kuin pitkä ruutuaika.
Laitteiden käyttöajallakin on toki vaikutusta, mutta eniten laitteita käyttävät eivät ole kuormittuneimpia, sanoo väitöskirjatutkija Henrik Lassila.
– Kaikkein kuormittuneimpia ovat ne, jotka palaavat puhelimelle yhä uudelleen lyhyiksi hetkiksi ja laittavat sen taas pian pois, Lassila kertoo tiedotteessa.
Tutkijat havaitsivat, että laitteiden huokoinen eli pätkittäinen käyttö liittyy erityisesti mobiililaitteisiin ja viestittelyyn. Huokoinen käyttötapa tarkoittaa esimerkiksi sitä, että lyhyttä videota katsotaan hetki, puhelin laitetaan pois, kunnes pian palataan taas ruudun ääreen. Käyttö koostuu siis pienistä, toistuvista pätkistä.
Kuormitus ei siis lisäänny myöskään viestittelyyn käytetyn ajan myötä, vaan viestittelyn huokoisuus lisää kuormitusta.
– Ylikuormituksesta aiheutuu stressiä ja negatiivisia tunteita, jotka sitten taas saattavat johtaa laitteiden pätkittäiseen käyttöön. Se taas lisää entisestään kuormitusta. Siitä syntyy tietynlainen noidankehä, Lassila sanoo.
Ylikuormittuneena olo tuntuu siltä, ettei kaikkea tietoa pysty käsittelemään: Mieli on täynnä ja stressaantunut. Tehtävien jatkuva vaihtelu heikentää lähimuistia, hyvinvointia ja onnellisuutta.
Rutiineista on vaikea luopua
Tutkijat seurasivat seitsemän kuukauden ajan lähes 300 tutkimukseen osallistuvan aikuisen ihmisen digitaalisten laitteiden eli älypuhelimien ja tietokoneiden käyttöä Saksassa. Käyttäjille tehtiin samalla useita kyselyitä. Lisäksi kaikki käyttäjien käyttämät verkkosivut ja sovellukset kirjattiin ylös, ja näin tutkijat saivat laajan pitkittäisaineiston siitä, miten ihmiset oikeasti käyttävät laitteitaan.
Aikaisemmassa kyselytutkimuksessa on saatu viitteitä siitä, että ihmiset väittävät lopettavansa sosiaalisen median sovellusten käytön, jos he kuormittuvat niistä. Uudessa tutkimuksessa tällaista ei havaittu. Ihmisten on vaikea muuttaa omaa käyttäytymistään, toteaa professori Janne Lindqvist.
– Erittäin kuormittuneet ja ei-kuormittuneet käyttivät yllättäen laitteitaan suunnilleen saman verran koko kuukausia kestäneen tutkimusjakson ajan. Jos kuormitus oli tapissa, se todennäköisesti pysyi siellä koko tutkimusjakson ajan. Ei-kuormittuneista taas tulee harvoin kuormittuneita, Lindqvist kertoo.
Tutkijat päättelivät, että laitteiden käyttö ja kuormittuneisuus ovat tiivis osa käyttäjän rutiineja, ja niitä on lopulta vaikea muuttaa. Siitä huolimatta tutkijat ajattelevat, että jonkinlainen huokoisuusindikaattori voisi auttaa käyttäjiä muuttamaan käyttötottumuksiaan.
– Laitteen jokaiseen piippaukseen ei tarvitse ainakaan välittömästi reagoida. Voi tehdä yhtä asiaa kerrallaan. Mieluiten laita kaikki notifikaatiot eli ilmoitukset pois päältä ja ole läsnä siinä mitä teetkin, Lindqvist sanoo.
Tutkijoilla on parhaillaan vertaisarvioinnissa jatkotutkimus, jonka perusteella ylikuormittuneisuus korreloi myös psykologisen stressin, negatiivisten tunteiden ja ahdistuneisuuden kanssa.
– Me olemme mobiililaitteilla nykyisin koko ajan. Kuvittele sen sijaan tilanne, että katsoisit viestit kaksi kertaa päivässä. Käyttäisit puoli tuntia siihen, että kävisit kaikki viestit läpi ja vastaisit niihin. Se ei tutkimuksen perusteella kuormittaisi niin paljon, sanoo Lindqvist.