Antibioottiresistentit bakteerit aiheuttivat vuonna 2019 suoraan 1,9 miljoonaa ja välillisesti 3,8 miljoonaa ylimääräistä kuolemaa. Nyt tutkijat etsivät ratkaisua superbakteereihin vanhasta Neuvostoliitossa kehitetystä hoitokeinosta. Asiasta uutisoi The Economist.
Viime vuosikymmeninä ongelmaksi ovat nousseet antibioottiresistentit bakteerit, jotka kykenevät väistämään antibiootteja. Tilannetta pahentaa se, ettei lääketeollisuudella ole juurikaan ollut mielenkiintoa kehittää uusia antibiootteja. Viimeisimmästä uudesta antibiootista on kulunut yli 40 vuotta.
Ratkaisu ei kuitenkaan välttämättä löydy uusista antibiooteista, vaan fagiterapiasta. Fagiterapiaa tutkittiin jo ennen kuin antibiootit tulivat laajaan käyttöön, ja siinä hyödynnetään bakteriofageja eli fageja, pieniä bakteereissa loisivia ja niitä tuhoavia viruksia.
Kun fagit löytävät bakteerin soluseinästä sopivan reseptorin, ne työntyvät bakteeriin ja vapauttavat geeniperimänsä solun sisään. Tämän jälkeen fagi voi toimia kahdella tavalla. Se joko jättää bakteerin täyteen omaa geeniperimäänsä, tai se kaappaa bakteerin ja pakottaa sen tuottamaan lisää viruksia, kunnes se puhkeaa ja kuolee.
Pariisin Pasteur-instituutissa työskennellyt Felix d’Herelle käytti fageja ihmisten hoidossa ensimmäistä kertaa vuonna 1919, jolloin ne olivat lupaavin keino bakteerien aiheuttamien sairauksien hoitamiseen. Kun penisilliini löydettiin vuonna 1928, jäi fagien kehitys auttamattomasti jälkeen.
D’Herellen kollega, georgialainen George Eliava jatkoi kuitenkin fagiterapian kehittämistä Neuvosto-Georgiassa. Neuvostoliitossa fagiterapian kehittäminen jatkuikin aktiivisesti, ja Georgian pääkaupungissa on edelleen fagiterapiaa tutkiva Eliava-instituutti. Tbilisin apteekeissa on edelleen myynnissä fageja sisältäviä pillereitä.
Fagiterapian nousu antibioottien rinnalle on kuitenkin vasta alkuvaiheessa. Fagitutkimus jäi jälkeen 1920-luvun lopussa, jonka vuoksi dataa niiden vaikutuksesta ihmisiin on niukalti. Vuonna 2022 julkaistun selvityksen mukaan fageja ei voida vielä hyödyntää kliinisessä käytössä datan puutteen vuoksi.
– Meillä on vielä paljon kirittävää, tiivistää Kalifornian yliopiston fagiterapian mahdollisuuksia tutkivan yksikön johtaja Steffanie Strathdee.
Isossa-Britanniassa fageilla on tehty vain yksi vuonna 2009 valmistunut tutkimus, jonka mukaan fagit olivat turvallisia ja tehokkaita korvatulehduksen hoidossa. Vuonna 2020 julkaistuissa tutkimuksissa taas selvisi, että fageilla on vain erittäin vähän negatiivisia sivuvaikutuksia.
Tutkimuksen puute ei estä ihmisiä matkustamasta hoitoon Eliava-instituuttiin, jonne saapuu vuosittain hoitoon 500 ulkomaalaista potilasta. Instituutti on tällä hetkellä maailman ainoa paikka, joka kykenee hoitamaan kaikki fagiterapian vaiheet bakteerin tunnistamisesta sopivan fagin löytämiseen ja virusten kasvattamiseen. Instituutin kapasiteetti on kuitenkin rajallinen.
– Voimme vastaanottaa tuhat potilasta, mutta emme miljoonaa, kertoo instituutissa työskentelevä lääkäri Sturua.
Eliava-instituutin menestys on kuitenkin havaittu myös Georgian ulkopuolella. Viimeisen kolmen vuoden aikana fagiterapiaa koskevia tutkimuksia on käynnistetty enemmän kuin viimeisen 30 vuoden aikana. Tutkimuksia tehdään niin Yhdysvalloissa, Israelissa kuin Portugalissakin.
– Toivomme, että voimme edetä bakteerin löytämisestä sen tappavan fagin viranomaishyväksyntään puolessa vuodessa. Antibiooteilla sama prosessi kestäisi 15 vuotta, kommentoi Greg Merril, erään uuden fagiterapiayrityksen johtaja.
Lääkealan yrityksille haasteen luo se, että luonnollisina olentoina fageja ei voi patentoida. Yhdeksi mahdolliseksi ratkaisuksi on löydetty fagien geeniperimän muuttamista, jolloin niille voisi saada patenttisuojan. Patenttisuojan voi saada myös fageja ympäröiville ainesosille tai fageja sisältäville implanteille.
Haasteena on myös paradoksaalisesti ihmisen oma immuunijärjestelmä, joka voi pyrkiä tuhoamaan fageja luullen niitä haitallisiksi. Se, löydetäänkö tähän ongelmaan ratkaisu, jää nähtäväksi. Myös optimaalisten annoskokojen ja annostelutapojen löytäminen vaatii lisätutkimusta.
Edes innokkaimmat fagitutkijat eivät usko, että fagit syrjäyttäisivät antibiootit. Ne voivat kuitenkin tarjota tulevaisuudessa tehokkaan ratkaisun sellaisiin tilanteisiin, johon antibiootit eivät tepsi.
