Kansanedustaja Teuvo Hakkaraisen (ps.) lakialoite konkurssilain muuttamisesta oli torstai-iltana eduskunnan täysistunnossa. Aloitteella halutaan muuttaa nykytilanne, jossa tuomioistuin voi hyväksyä konkurssisaatavan toteamatta sen oikeaa summaa.
Suomessa on tehty vuodesta 1991 alkaen 74 230 konkurssia. Hakkaraisen mukaan tuomioistuimessa tuomitaan velallisia maksuvelvollisiksi toteamatta velan oikeaa määrää.
– Oikealla velan määrällä konkurssituomiossa on vaikutusta konkurssin jälkeen perheelleen sosiaalitukea hakevien lukumäärään. Tällä lainmuutoksella on myös yleistä merkitystä yrittäjyyttä harkitseville. Kokemukset varsinkin 1990-luvun liikamääräisiä velkavastuita vahvistuneista konkurssituomioista vaikuttavat kielteisesti uusien yritysten syntymiseen, Teuvo Hakkarainen perusteli.
Kansanedustaja Jukka Kopran (kok.) mielestä ”jos yritys tekee konkurssin, niin se ei suinkaan tarkoita sitä, että on ollut jotain vilunkia, hämärää tai rikollista, vaan yksinkertaisesti bisnes ei ole luistanut ja rahat eivät ole riittäneet”.
– On yritetty ja on epäonnistuttu. Siinä ei ole minusta mitään ihmeellistä, ja tällaisessa tilanteessa myös yrittäjää pitää kohdella kuin ihmistä. Asiat pitää hoitaa asiallisesti, velkojien on veloitettava vain todellisia velkoja, ja on pidettävä huoli siitä, että elämä jatkuu myös sitten sen konkurssin jälkeen, Jukka Kopra sanoi.
Hänen mukaansa ”ylipäätään suomalaisessa yhteiskunnassa meidän tulisi väljentää tätä tiukkaa suhtautumistamme konkurssin tehneitä yrittäjiä kohtaan ja nähdä tietenkin ennemmin asia niin, että konkurssin tehnyt yrittäjä omaa sellaista kokemusta, jota voi jatkossa yritystoiminnassa hyödyntää niin, että tulee valtiollekin sitten enemmän verotuloja”.
Perussuomalaisten Pirkko Mattila totesi, että ”useiden vuosikymmenten ajan yrittäjiä on joissakin piireissä pidetty lähinnä riistäjinä ja toisten hyväksikäyttäjinä jopa. Verottajan suhtautuminen yrittäjiin on ollut ylireagointia sekä arvio- että harkintaverotusta”.
Kokoomuksen Kalle Jokisen mukaan nykyisin konkurssi tekee yrittäjästä lainsuojattoman Suomessa.
– Tuntuu, että velallisella ei ole oikeusturvaa sen jälkeen, kun on yrityksessä epäonnistuttu ja ajauduttu konkurssiin. Epäonnistumisesta on tehty myös häpeä tässä yhteiskunnassa, ja se on omiaan kyllä tukahduttamaan yrittäjyyttä ja sitä, että ylipäätään lähdettäisi yrittäjäksi, tai sitä mahdollisuutta, että epäonnistumisen jälkeen, konkurssin jälkeen, sitten päästäisi takaisin sinne yrityselämään, Kalle Jokinen sanoi.
– Meillä on edelleen 90-luvun laman yrittäjiä, jotka ovat siinä velkavankeudessa eivätkä ole luottotietojen menettämisen myötä päässeet takaisin yrityselämään, vaikka heillä olisi kokemusta ja osaamista ja antamista myös yhteiskunnalle tuon yrittämisensä kautta.
Teuvo Hakkaraisen mukaan ”tämä konkurssilaki, mikä nyt on voimassa, on ajalta sirppi ja vasara”.
– Kaiken takana on kateus ja katkeruus, eikä siinä ole muuta kuin että tuo niin sanottu vihollinen, joka on työnantaja, painetaan alas.
Hakkarainen kertoi 90-luvun alun lamasta esimerkin hyvin koulutetusta miehestä. Hän kävi sahoilla tekemässä ohjelmia, kunnes meni konkurssiin.
– Hän ei ole selvinnyt tähänkään päivään mennessä siitä velan määrästä, mikä sinne tuli. 20 vuotta Suomi on korkeasti kouluttanut nämä kaverit, se on maksanut jo vaikka mitä, nyt nämä ajetaan muualle, esimerkiksi Kiinaan.
– Tämä kaveri sanoi nyt, että ”minulle riittää”, se löi pillit pussiin ja sanoi, että hän osaa sen verran tuota Lontoon murretta, että hän pärjää tuolla maailmalla, ja lähti, kansanedustaja pahoitteli.
