Yhdysvaltain senaatti hyväksyi tiistaina niukasti niin sanotun ”suuren ja kauniin” veropaketin (One Big Beautiful Bill Act, OBBB).
Lakiesitys menee seuraavaksi vielä edustajainhuoneen käsittelyyn. Presidentti Donald Trump on toivonut, että hän voisi vahvistaa lain edustajainhuoneen hyväksynnän jälkeen viimeistään maan itsenäisyyspäivänä 4. heinäkuuta.
The Economist tarkastelee artikkelissaan lakipaketin talousvaikutuksia. Liittovaltion riippumattoman budjettikomitean mukaan talouspaketti lisäisi Yhdysvaltojen velkaa vajaalla 3 biljoonalla dollarilla eli 3000 miljardilla dollarilla (noin 2550 miljardia euroa) seuraavien kymmenen vuoden aikana. Lisäksi maan korkomenot nousisivat selvästi.
Merkittävin osa tästä selittyy pakettiin sisältyvillä veronalennuksilla. Trumpin ensimmäisellä kaudella päättämiä veronalennuksia jatketaan ja laajennetaan.
Talouspaketissa ohjataan lisävaroja muun muassa puolustukseen ja sisäiseen turvallisuuteen.
Lakipaketin suurin sosiaalipoliittinen muutos koskee sairausvakuutusta. Veromuutosten ja Medicaidin eli niin sanotun köyhien sairausvakuutuksen, leikkausten yhdistelmän myötä vakuuttamattomien amerikkalaisten määrä tulee kasvamaan. Budjettitoimisto arvioi, että lakiesitys lisäisi vakuuttamattomien amerikkalaisten määrää lähes 12 miljoonalla vuoteen 2034 mennessä.
Talouspaketin arvioidaan lyhyellä aikavälillä tuovan työntöä talouteen. Toisaalta esimerkiksi Economist viittaa riippumattoman Yalen budjettilaboratorion laskelmiin, jonka mukaan talouspaketti kutistaisi Yhdysvaltojen bruttokansantuotetta kahdella prosentilla vuoteen 2050 mennessä. Tämä johtuisi suuremmasta velkataakasta seuraavista kasvavista korkomenoista.
Toisaalta toiset tahot ovat optimistisempia arvioidessaan vaikutuksia; verojen alentamisen arvioidaan tuovan lisää työntekijöitä työmarkkinoille ja kannustavan investointeihin.
Yhdysvaltojen liittovaltion velka suhteessa bruttokansantuotetta lähentelee jo toisen maailmansodan huipputasoa. Budjettikomitea on arvioinut, että liittovaltion velkasuhde nousisi nykyiseltä tasoltaan jopa noin neljänneksen vuoteen 2034 mennessä.
Lakiesityksen suurimmaksi hyötyjiksi arvioidaan rikkaimmat amerikkalaiset. Economistin viittaaman Pennsylvanian yliopiston tutkijoiden analyysin mukaan alle 17000 dollaria ansaitsevat amerikkalaiset menettäisivät noin 820 dollaria vuodessa, joka olisi 5,7 prosentin kyseisen tuloryhmän mediaanituloissa. Rikkaimmat 0,1 prosenttia amerikkalaisista, jotka ansaitsevat yli 4,3 miljoonaa dollaria vuodessa, saisivat 390000 dollaria lisää, mikä olisi 2,8 prosentin kasvu heidän tuloihinsa.
Suurimmat leikkaukset kohdistuvat edellisen presidentin Joe Bidenin kaudella päätettyyn ilmastolakipaketti IRA:n (Inflation Reduction Act) rahoituksen vähentämiseen.
Ilmastopaketin rahoituksen leikkausten myötä myös Yhdysvaltojen kasvihuonepäästöjen vähennysten vauhdin arvioidaan hidastuvan. Kun aiemmassa niin sanotussa perusskenaariossa kasvihuonekaasupäästöjen arvioitiin vähenevän vuoteen 2035 mennessä noin 40 prosentilla vuoden 2005 tasoon verrattuna, olisi talouspaketin seurauksena päästöjen vähennys hidastunut vajaan 30 prosentin tasoon vuonna 2035.
Economistin mukaan talouspaketin yksi vähemmän tunnettu säännös koskee rahalähetysten veroa. Senaatin esityksen mukaan rahalähetyksille asetetaan yhden prosentin verokanta.
Yhdysvalloissa olevat siirtolaiset lähettävät runsaasti rahaa lähtömaissaan oleville sukulaisille ja ystäville. Ajatushautomo Centre for Global Developmentin tekemän mallinnuksen mukaan rahalähetyksen verolla olisi vaikutus moniin maihin: esimerkiksi El Salvadorin bruttokansantulo laskisi veron myötä 0,6 prosentilla. Menettäjiä olisivat myös muun muassa Honduras, Jamaika ja Guatemala.
