Pankeilla on velvollisuus tuntea asiakkaansa. Tavalliselle asiakkaalle pankkien lakisääteinen velvollisuus voi näyttäytyä tilisiirron pysähtymisenä, mikäli pankki tarvitsee lisäselvityksiä rahaliikenteestä.
– Kyse on pankkien yhteiskunnallisesta roolista ja vastuusta. Maksuliikenteen seuranta on keino, millä huolehdimme tehtävästämme ja osallistumme talousrikollisuuden torjuntaan, Nordean rahanpesun estämisen asiantuntija Anu Torkkeli kommentoi Taloussanomille.
Taloussanomat kertoo tilanteesta, jossa perheen vanhempien välisestä rahaliikenteestä on vaadittu lisäselvityksiä. Selvitystä vaadittiin tilanteesta, jossa tilisiirron viestiin oli kirjoitettu apteekista tarvittavien lääkkeiden nimiä.
Pankki vaati perheeltä selvitystä lääkkeiden nimistä.
Torkkeli ei ota kantaa yksittäisiin tapauksiin. Hän kuitenkin kertoo, että pankit ymmärtävät hyvin sen, että lisäselvityspyynnöt voivat herättää kysymyksiä ja aiheuttaa hankaluuksia ihmisille.
Pankkeja koskee velvoittava pakotesääntely, eli rahasiirtoja ei voida sallia pakotteiden kohteina oleville. Rahanpesulaki myös velvoittaa pankit tuntemaan asiakkaansa.
– Tätä tehdään kuitenkin koko yhteiskunnan suojelemiseksi. Ei ole tarkoitus ketään kiusata, Torkkeli kertoo.
Pankeilla on käytössään erilaisia järjestelmiä maksutapahtumien seurantaan. Torkkelin mukaan pelkästään Nordean seurattavana on Pohjoismaissa vuosittain yli 3 miljardia tilisiirtoa.
– En voi sen enempää lähteä avaamaan pankin keinoja seurata maksuliikennettä, mutta on selvää, että tarvitaan jokin järjestelmäpohjainen työkalu sekä manuaalista ihmistyötä, Torkkeli kertoo.
Hän ei anna ohjeita siitä, mitä esimerkiksi viestikenttään tulisi tai ei tulisi kirjoittaa. Tämä siksi, että pankkien vastuulla on huolehtia siitä, ettei pakotteita kierretä.
