Perintö ja erityisesti siitä perittävä perintövero voivat ajaa taloudelliseen ahdinkoon. Esimerkiksi kiinteistöstä on maksettava perintövero kahdessa erässä noin vuosi perunkirjoitusten tekemisen jälkeen, uutisoi Taloussanomat.
Helsingin yliopiston siviilioikeuden emeritusprofessori Urpo Kangas sanoo, että perillisten jättäminen perinnöttä on takuuvarma keino veroilta välttymiselle. Kangaksen mukaan kenelläkään ei ole velvollisuutta jättää perintöä, eikä oman varallisuuden käyttämisestä tulisi tuntea syyllisyyttä.
– Varsinkin silloin kun varallisuus on suhteellisen pientä, ilman muuta kaikki liikenevät rahat kannattaa käyttää oman hyvinvoinnin turvaamiseen. Niillä voi tyydyttää omia arjen tarpeita ja ne toimivat riskikassana, jos joutuu käyttämään vaikka yksityisen terveydenhuollon palveluita tai maksullista kotihoitoa, Kangas sanoo.
Myös Veronmaksajain Keskusliiton lakiasiainjohtaja Kati Malinen on samoilla linjoilla.
– Paras perintöverosuunnittelun keino on käyttää varallisuus hyvään loppuelämään. Perintöveroa ei mene, jos ei ole perittävää. Joskus taas omaisuutta on niin paljon, ettei sitä saa käytettyä, vaikka haluaisi. Silloin kannattaa ennakoida, eli ryhtyä jo hyvissä ajoin miettimään miten varoja käytetään oman ja puolison vanhuuden päiviin ja jälkipolvien hyväksi, Malinen sanoo.
– Jos lapset sattuvat olemaan suhteellisen vähävaraisia, heillä ei välttämättä ole varaa perintöveron maksamiseen. Perittävän olisi hyvä miettiä näitä asioita ja laittaa omaisuutta myyntiin ajoissa, toteaa puolestaan Kangas.
Perikunnan näkökulmasta tilannetta mutkistaa sekin, jos esimerkiksi toinen iäkkäistä puolisoista kuolee. Silloin lapset joutuvat maksamaan perintöveroa puolikkaasta asunnosta, jota ei voi realisoida, sillä leskellä on lakiin perustuva asumisoikeus. Jos taloyhtiössä tehdään tällöin vaikkapa remonttia, voivat perilliset joutua maksamaan.
Myös muuttotappiokunnista perittävät kiinteistöt ja asunnot voivat aiheuttaa päänvaivaa, sillä verot on maksettava, vaikkei omaisuus menisi kaupaksi. Keskimääräinen perintö on Suomessa Kangaksen mukaan alle 40 000 euroa perillistä kohti. Alle 20 000 euron perinnöistä ei taasen peritä veroa laisinkaan.
Säästeliäästi elänyt, sodan aikana lapsuuttaan viettänyt sukupolvi on kuitenkin saattanut saada säästöön suuriakin summia. Näiden tilanteiden osalta emeritusprofessori muistuttaa, että perilliselle voi lahjoittaa rahaa verottomasti alle 5 000 euroa kolmen vuoden välein.