Taloustieteilijä Vesa Vihriälän mukaan talouden sopeuttamistoimien on jatkuttava myös seuraavalla hallituskaudella.
Vihriälän mukaan Suomen velkaantumisura on kestämätön.
– Kyse ei ole vain siitä, että joskus tulevaisuudessa velkaantumisen kasvun on pakko pysähtyä. Kyse on myös julkisen talouden pelivaran säilyttämisestä lähimmän vuosikymmenen aikana eteen mahdollisesti tulevissa kriiseissä, Vihriälä kirjoittaa blogissaan.
– Suomella on vähintäänkin yhtä suuri tarve hyvään velkaantumiskykyyn pahoissa häiriötilanteissa kuin muilla Pohjoismailla. Suomi on ollut kriisiherkempi maa, eikä ole ilmeistä syytä, miksi olisimme muuttuneet muita vähemmän kriisiherkäksi. Geopolitiikan asetelmien muutos puhuu pikemminkin suhteellisen kriisialttiuden lisääntymisen puolesta.
Sopeutustoimet voi taloustieteilijän mukaan jakaa pääasiassa kolmeen kategoriaan: toiminnan tehostamiseen, julkisten palveluiden sekä tulonsiirtojen vähentämiseen ja verojen korottamiseen.
Vihriälän mukaan kaikki keinot tulee pitää työkalupakissa. Kaikkia talouden kaikkia ongelmia ei kuitenkaan voi hänen mukaansa ratkaista veronkorotuksilla.
– Verotuksen kiristämisellä on toisaalta rajansa. Tämän vuoksi jatkossakin menoja on leikattava. Tämä pakottaa keskusteluun siitä, kuinka pitkälle eri asioissa voimme yhteiskunnan vastuun kansalaisten hyvinvoinnista ulottaa, hän kirjoittaa.
– Pohjoismaisella hyvinvointimallilla on laaja kannatus, mutta Suomen julkisen talouden näkymä tekee tarpeelliseksi miettiä sen sisältöä ja rajoja.
Vihriälän mukaan hyvä alku sopeutusten suunnitelmalliselle toteuttamiselle olisi ottaa mallia Ruotsista, ja luoda parlamentaarinen yhteisymmärrys tavoiteltavasta julkisen talouden tasapaino- ja velkaurasta.
– Vaalien jälkeen muodostettava hallitus voisi sitten rakentaa menoja ja verotusta koskevien poliittisten mieltymystensä mukaisen kokonaisuuden tavoitteen mukaisista sopeutustoimista.
