Hallituspuolue kristillisdemokraattien sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen, kansanedustaja Päivi Räsänen kertoo olevansa iloinen, että valiokunnassa päätettiin ”suojella lapsia ja perheitä lisääntyviltä alkoholihaitoilta”.
Räsänen äänesti oppositiopuolueiden mukana ja hänen kantansa ratkaisi, kun valiokunta päätti äänin 9–8, että vahvojen alkoholijuomien kotiinkuljetusta ja etämyyntiä ei sallita.
– Tässä äänestyksessä sain tukea kaikilta oppositiopuolueilta. Hallituksen esityksen mukaan ulkomaiset toimijat olisivat saaneet myydä suoraan kotioville väkeviä, jopa 80 prosentin vahvuisia alkoholijuomia, ilman kotimaisille yrityksille säädettyjä prosenttirajoituksia (8 tai 5,5). Säädimme myös etämyyjien rekisteröitymisvelvoitteesta, sanktioista ja valvonnasta, joilla alkoholin verkkokaupan veronkierto saadaan kuriin, Räsänen sanoo tiedotteessa.
– Toivon sydämestäni, että tänään valiokunnassa voittanut esitys saisi myönteisen jatkokäsittelyn, Räsänen jatkaa.
Valiokunta teki hallituksen esitykseen kaikkiaan lähes 20 muutosta. Myöskään alkoholin pikatoimituksia ei sallittaisi. Yle toteaa, että hallituspuolueet todennäköisesti kaatavat mietinnön täysistunnossa.
Vajaat kaksi vuotta sitten, kun eduskunta hyväksyi 8-prosenttisia alkoholijuomia ruokakauppoihin, asia lähetettiin hallituspuolueiden enemmistön turvin jatkokäsittelyyn suureen valiokuntaan. Suuren valiokunnan mietintö tuki hallitusta ja lopulta täysistunto hyväksyi lakiesityksen hallituksen haluamassa muodossa.
300 miljoonan euron verotulot
Suomen Alkoholikauppa ry kertoo olevansa tyytyväinen siihen, että sosiaali- ja terveysvaliokunta päätti kannattaa ulkomaisen alkoholin etämyynnin rekisteröintivelvoitetta Verohallinnolle.
– Ratkaisu on oikea: se turvaa reilun kilpailun ja keräisi lähes 300 miljoonan euron vuotuisen verovajeen takaisin valtion kassaan, alan etujärjestö katsoo.
Alkoholin ulkomailta Suomeen tapahtuvasta nettikaupasta aiheutuu tällä hetkellä arviolta 285-300 miljoonan euron vuotuinen verotulojen menetys Suomen valtiolle. Nykylainsäädäntö velvoittaa etämyyjiä maksamaan alkoholi- ja juomapakkausverot, mutta tosiasiassa näin ei yhdistyksen mukaan toteudu.
Suomalaiset tilasivat ulkomaisista verkkokaupoista vuonna 2025 yhteensä 46,2 miljoonaa litraa alkoholia. Verohallinnon ja Tullin arvioiden mukaan 99 prosentissa näistä tilauksista verot jäävät maksamatta, yhteensä noin 285–300 miljoonaa euroa vuodessa. Tullin on lähes mahdotonta valvoa tuhansia lähetyksiä.
Lisäksi yhdessä toimitetussa erässä voi olla satoja vastaanottajia, joista verovelvollisen selvittäminen yksitellen on hidasta ja työlästä. Ruotsissa rekisteröintivelvoite ja tunnisteen tarkistus ovat ratkaiseet saman ongelman.
Käytännössä etämyyjät rekisteröityvät Verohallinnolle ja kuljetusyritykset tarkistavat valmisteverotuslain edellyttämän verotunnisteen ennen alkoholin toimittamista. Näin verot saadaan kerättyä ja kilpailu palautuu tasapuoliseksi.
– Suomalaisen tuottajat ja maahantuojat noudattavat sääntöjä ja maksavat veronsa. Suomessa kuluttajan maksamasta pullon hinnasta jopa 50–70 prosenttia on veroja, sanoo tiedotteessa yrittäjä ja viinien maahantuontiyhtiö Winestate Groupin toimitusjohtaja Tuomas Meriluoto.
– Kun ulkomaiset alkoholia myyvät nettimarketit kiertävät nämä velvoitteet, menevät voitot ulkomaille, mutta kulut jäävät Suomeen. Rekisteröintivelvoite ratkaisee ongelman yksinkertaisesti ja tehokkaasti, Meriluoto jatkaa.
– Epäreilun kilpailun poistaminen antaa suomalaisille yrityksille todellisia liiketoimintamahdollisuuksia. Tämä tarkoittaa uusia työpaikkoja, investointeja ja lisää hyvinvointia Suomeen, huomauttaa Suomen alkoholijuomakappa ry:n toiminnanjohtaja Susanna Heikkinen.
LUE MYÖS:
Tyrmäsikö komissio alkoholin kotiinkuljetuksen? Kansanedustaja vääntää rautalangasta