Taloustieteilijä Vesa Vihriälän mukaan Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin toiminta muuttaa merkittävästi Euroopan ja myös Suomen turvallisuus- ja talouspolitiikkaympäristöä.
– Hänen toimintansa uudelleen valinnan jälkeen asettaa ennen näkemättömiä haasteita politiikalle Euroopassa ja myös Suomessa. Yhtäältä Trump uhkaa Eurooppaa korkeilla tulleilla, mikä epäilemättä heikentäisi Euroopan kasvunäkymiä lähivuosina, hän toteaa blogitekstissään.
Sitäkin merkittävämpänä Vihriälä pitää Trumpin geopoliittisia linjauksia.
– Ne nostavat turvallisuuden politiikan agendalle tavalla, joka lisää merkittävästi myös Suomen menopaineita ja siten suoraan vaikuttaa talouspolitiikan järkevään sisältöön. Samalla kotimaan politiikkaratkaisujen rinnalla olisi suurella kiireellä pystyttävä muotoilemaan järkeviä kantoja Euroopan yhteiseen turvallisuus- ja talouslinjaan.
Hän uskoo, että Euroopan maat joutuvat nostamaan puolustusmenoja minimissään keskimäärin 1,5 prosenttiyksiköllä bruttokansantuotteesta, mahdollisesti vielä enemmänkin.
– Lisäystarve koskee myös Venäjän rajamaa Suomea, vaikka olemmekin huolehtineet puolustuskyvystämme keskimääräistä selvästi paremmin ja kustannustehokkaammin.
Vihriälä muistuttaa, että historiallisesti isot varustautumistoimet, etenkin sodat, on rahoitettu velalla ja verotusta kiristämällä. Hän uskoo, että pääosa turvallisuusmenojen aiheuttamasta lopullisesta lisätaakasta rahoitetaan tälläkin kertaa verotuksen kiristyksillä.
– Arvelisinkin, että historiallisten esimerkkien tapaan pääosa turvallisuusmenojen aiheuttamasta lopullisesta lisätaakasta on rahoitettava verotuksen kiristyksillä. Jonkinlainen puolustusvero, mitenkä se sitten tarkkaan ottaen kohdennetaankin, voisi olla hyväksyttävyyden näkökulmasta hyvä, hän toteaa.
Verotuksen kiristäminen puolustuksen vahvistamiseksi ei Vihriälän mukaan kuitenkaan poista tarvetta tinkiä monista menoista tulevaisuudessakin. Ilman puolustuksen lisämenojakin velkasuhteen saaminen laskuun edellyttää Suomessa sopeutustoimien jatkamista kuluvan hallituskauden jälkeen.