Sosiaalidemokraattinen ajatuspaja Sorsa-säätiö julkaisi tänään talousennusteita käsittelevän raportin.
Raportissa todetaan, että merkittävimmät talouden ennustelaitokset eivät ole pystyneet ennustamaan tulevia bruttokansantuotteen muutoksia tai suhdanteita, sillä ne nojaavat Tilastokeskuksen ennakkotietoihin. Vuosina 2011–2025 ensimmäinen ennakkotieto edeltävän vuoden BKT-kasvusta poikkesi myöhemmin vahvistetusta luvusta keskimäärin 0,7 prosenttiyksikköä.
Raportissa suositetaan, ettei talouspolitiikkaa sidottaisi ennusteisiin.
Kansanedustaja ja parlamentaarisen finanssipoliittisen työryhmän puheenjohtaja Ville Valkonen (kok.) pitää raportin havaintoja ennustamisen epävarmuudesta kiinnostavina, mutta raportista tehtyjä politiikkasuosituksia erikoisina.
– Ennusteet ovat epävarmoja ja tästä on hyvä keskustella. Mutta siitä on pitkä matka johtopäätökseen, että suhdannepolitiikkaa pitäisi tehdä peruutuspeilistä. Talouspolitiikan haaste on juuri se, että päätökset on tehtävä ennen kuin tulevaisuudesta on varmaa tietoa, Valkonen sanoo tiedotteessa.
Sorsa -säätiön raportin kirjoittajat esittävät ratkaisuksi muun muassa sitä, ettei taantumasta noustaessa ryhdyttäisi sopeuttamaan ennen kuin suhdanteen kääntymisestä on saatu riittävä varmuus.
Valkosen mukaan tällainen lähtökohta voi johtaa juuri siihen ongelmaan, jota suhdannepolitiikalla pitäisi ehkäistä.
– Jos taantuman päättyminen havaitaan vasta jälkikäteen ja elvytystoimet vaikuttavat vasta nousukaudella, politiikka voi pikemminkin voimistaa kuin tasata suhdanteita. Peruutuspeili on hyvä väline sen selvittämiseen, mistä olemme tulleet. Talouden ohjaamiseen tarvitaan kuitenkin myös tuulilasi, vaikka se vähän sumea olisikin.
Valkonen muistuttaa, että Suomessa on käytössä myös automaattisia vakauttajia. Heikossa suhdanteessa esimerkiksi verotulot alenevat ja työttömyysmenot kasvavat ilman erillisiä poliittisia päätöksiä.
– Harkinnanvaraisessa finanssipolitiikassa tarvitaan siksi erityistä harkintaa. Mitä pidemmät päätösten ja vaikutusten viiveet ovat, sitä suurempi riski on, että innokas suhdanteen hienosäätö tekee enemmän hallaa kuin hyvää. Talouspolitiikan suurimpia virheitä ei tehdä huonoina, vaan hyvinä aikoina. Julkisen talouden krooninen velkaantuminen on fakta. Talouspoliittisen päätöksenteon pitää perustua tosiasioihin, ei arvuutteluihin.
Valtiovarainministeriö sai raportissa osakseen arvostelua
Raportti herätti keskustelua myös talousasiantuntijoiden ja ekonomistien keskuudessa. Erityisesti siinä olevat maininnat valtiovarainministeriön (VM) ennusteiden roolista nousivat esille.
– Ennustaminen on vaikeaa kaikille. VM:lle vaikeuskerrointa lisää se, ettei se tee oletusta seuraavan hallituksen talouspolitiikasta. Tämä korostuu, kun edessä on potentiaalisesti isoja sopeutustoimia (tai joskus elvyttämistä), joilla on kasvuvaikutuksia, työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto kirjoittaa viestipalvelu X:ssä.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju kysyy, miksi raportissa ja sitä käsittelevässä Helsingin Sanomien jutussa on erityisesti haluttu syyttää valtiovarainministeriötä. Hän muistuttaa, että ennustevirheiden olemassaolo on tunnettu jo siitä asti, kun niitä alettiin 1900-luvun alussa tehdä.
Akavan pääekonomisti Pasi Sorjonen kiinnittää huomiota samaan.
– Ihmettelin montaakin asiaa. Miksi VM tikun nokkaan? Mikä on raportin tekijän tavoite? Halutaanko panostaa enemmän tilastojen tuotantoon vai vaikuttaa talouspolitiikkaan?
Keskusteluun ottaa osaa myös valtiovarainministeriön strategia- ja tutkimusjohtaja Olli Kärkkäinen. Hän muistuttaa ministeriön poikkeavan myös siltä osin muista taloutta ennustavista tahoista, että sen ennusteiden osuvuutta ja menetelmiä arvioidaan muun muassa valtiontalouden tarkastusvirastossa.
Maaliskuun puolivälissä valtiovarainministeriön osastopäällikkö Mikko Spolander avasi ennusteiden laatimista ja menetelmiä ministeriön sivuilla julkaistussa kolumnissa. VTV:n ohella ennusteita arvioi myös Talouspolitiikan arviointineuvosto (TPAN).
– Toistaiseksi VTV ja TPAN ovat arvioineet valtiovarainministeriön ennusteet harhattomiksi, keskimäärin vähintään yhtä osuviksi kuin verrokkien ennusteet ja antaneet puhtaat paperit myös valtiovarainministeriön ennustemenetelmistä ja prosesseista.