Eduskunta on aloittanut ensi vuoden budjetin käsittelyn. Hallituksen talousarvioesityksen loppusumma on 92,5 miljardia euroa. Esitys on 12,4 miljardia euroa alijäämäinen.
– Kun tämä hallitus aloitti, olimme erittäin vaikeassa taloudellisessa tilanteessa. Edelliseltä hallitukselta saimme valtavat menolisäykset ja kasan syömävelkaa. Ympäröivä maailma jatkui myrskyisänä ja yhä heikkenevänä, valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) sanoi avauspuheenvuorossaan.
– Olemme nyt tehneet yli kolme vuotta hartiavoimin töitä ja tulokset kaikkialla näyttävät paljon valoisammilta. Talous kasvaa ensimmäistä kertaa kunnolla pitkään aikaan, ostovoima paranee nopeasti. Tilastokeskuksen päivän uutiset ovat myös rohkaisevia. Työllisten määrä on merkittävässä nousussa ja työttömyyskin on nyt alkanut laskea. Maahan virtaa investointeja, kotitalouksien ja yritysten luottamus on kohenemassa, Purra jatkoi.
Purra totesi, että kaudella jo tehtyjen sopeutusten lisäksi vuoden 2027 talousarviossa suorat menoleikkaukset nousevat 4,8 miljardin euroon. Velkaantumista taittavia uusia päätöksiä pannaan ensi vuonna toimeen lähes miljardin euron edestä. Säästöjä kohdistetaan muun muassa valtionhallintoon, kehitysyhteistyöhön ja STEA-avustuksiin.
Säästöistä huolimatta Suomen talous kasvaa tänä vuonna ja ensi vuonna arvioiden mukaan pitkälti toista prosenttia, ministeri korosti. Ilman sotaa Ukrainassa ja Iranissa, talous kasvaisi vielä paljon nopeammin.
– Etenkin Hormuzin tilanne väistämättä nostaa energian hintoja, mikä taas nostaa inflaatio-odotuksia ja korkotasoa. Suomen oloissa korkeammat korot vaikuttavat monella tapaa negatiivisesti kautta linjan, Purra totesi.
Valtion korkomenot ensi vuonna ovat jo yli 4,4 miljardia euroa. Myös sote-menojen automaattinen kasvu miljardiluokassa rasittaa valtion taloutta ankarasti.
– Olemme joutuneet tekemään lisäksi valtavat satsaukset puolustus- ja turvallisuusliitännäisiin määrärahoihin. Puolustukseen tulee menemään ainakin 5 miljardia euroa joka vuosi enemmän vuosikymmenen lopulta alkaen. Nämä panostukset ovat välttämättömiä, vaikkakin ne joudutaan rahoittamaan käytännössä lainaamalla ulkomailta rahaa.
Purra kuvasi hallituksen veropolitiikkaa ”historiallisen yrittäjämyönteiseksi”, mikä on välttämätöntä, jotta kasvu vahvistuu.
– Kevennämme ensi vuonna yhteisöveroa kaksi prosenttiyksikköä. Moni Euroopan maa, mukaan lukien Tanska ja Saksa, on tekemässä vastaavia päätöksiä. Korjasimme yrittäjän eläkelain, nostamme yrittäjän vähennystä. Hallitus antaa eduskunnalle kiireellisenä esityksen yrittäjän eläkelain uudistamisesta valinnanvapausmallin mukaisesti.
Työn verotus kevenee kaikissa palkkaluokissa ensi vuonna melkein puolella miljardilla.
– Eniten ensi vuonna veroaste suhteessa tähän vuoteen alenee vuodessa noin 20 0000-55 000 euroa tienaavilla pieni- ja keskituloisilla. Työtulovähennyksen lapsikorotus tarkoittaa lisähelpotuksia lapsiperheiden arkeen. Enemmän rahaa duunarin käteen auttaa myös Hormuzin tilanteen vuoksi kallistuneiden polttoaineiden kanssa. Liikenteen kasvaviin kustannuksiin vastaamme myös edelleen alentamalla sekä liikennepolttoaineiden veroa että ajoneuvoveron perusveroa, Purra sanoi.
Talousarvion alijäämä 12,4 miljardia euroa on kuitenkin noin miljardin vähemmän verrattuna kuluvaan vuoteen.
– Tulevana keväänä pidetään eduskuntavaalit ja jo nyt näkyy, että velkajarrupokka on pettämässä. Vihreiden, vasemmiston ja Liike nytin osalta lipeäminen on selvää, Purra totesi.
– Sosialidemokraattien vastaus velkajarruun on mittava veromoukari, joka lyö tainnoksiin suomalaisen työntekijän ja yrittäjän. SDP:n kärkiehdotus on korottaa arvonlisäveroa vielä entisestään sekä kiristää työn progressiota vastoin kaikkien asiantuntijoiden suositusta. SDP myös peruisi yhteisöveron kevennyksen, mikä olisi täyttä myrkkyä vakaan ja ennustettavan investointi-ympäristön kannalta, sanoi Purra, jonka mukaan kaiken kaikkiaan opposition linjasta on vaikeaa saada selvää.
Purran mukaan ensi vuoden budjetissa on mukana mittava joukko kasvua tukevia investointihankkeita, joissa itäinen Suomi korostuu.
– Tuemme voimistuvaa talouskasvua uudella korjausrakentamisen paketilla. Kyseessä on mittava panostus kotimaiseen työhön ja yrittämiseen. Yhdessä kotitalousvähennyksen korotuksen sekä näiden veronkevennysten kanssa uskon, että suhdannepolitiikkamme osuu erittäin hyvin lankulle.
Purra viittasi myös siihen, että seuraava hallitus joutuu sopeuttamaan noin 10 miljardia euroa. Hänen mukaansa myös ensi kaudella tarvitaan rakenteellisia uudistuksia, hallinnon karsimista ja tuottavuuden nostoa. Nyt ei kaivata vanhan maailman veromoukaria eikä ”hallintohimmelipalapelejä”.
– Alijäämä on saatava kohti tasapainoa, muuten Suomen käy huonosti. (–) Tarvitsemme vastuullista ja linjakasta sopeutusta ja leikkausten rinnalle kasvumyönteistä veropolitiikkaa. Maamme kokonaisveroaste laskee tällä kaudella noin prosenttiyksikön. Se on merkittävä saavutus näissä vaativissa oloissa, muistutti Purra.