Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) toimitusjohtaja Aki Kangasharju ja tutkimusjohtaja Tero Kuusi herättelevät Suomea talouskasvua vauhdittaviin uudistuksiin.
He kirjoittavat Etlan sivuilla julkaistussa kolumnissa, että Suomessa talouskasvun panokset ovat korkealla, mutta tuotto heikkoa. Kyse on heidän mukaansa yhä selvemmin halusta ja kyvystä ottaa riskiä.
– Ongelma on yritysten kyvyssä luoda kasvua kannattavasti. Yritysten voittoaste on hyvä, mutta arvonlisän kasvu on jäänyt verrokeista jälkeen. Myös kotitalouksien kulutus on ollut varovaista erilaisten sokkien vuoksi. Kun väestön ikääntymisen ohella ei Suomessa ole muita selviä kasvun esteitä, on silloin kyse halusta kasvaa.
Tästä syystä Suomeen tarvitaan heidän mukaansa ”rohkeampaa talouspolitiikkaa”.
– On uskallettava ottaa enemmän riskiä kasvun aikaansaamiseksi, vaikka tulos etukäteen arvioituna näyttäisikin epävarmalta.
Kangasharju ja Kuusi toteavat, että hallituksen päätös laskea ansiotulojen korkeimpia marginaaliveroja oli hyvä.
– Se nopeuttaa kasvua sekä suomalaisten että kansainvälisten tutkimusten mukaan merkittävästi, eikä julkisen talouden kirstu kevene muutaman vuoden horisontilla. Vaikka kirstu ei tutkimusten mukaan välttämättä paisukaan, saamme kuitenkin nauttia kasvun kaikista muista hedelmistä, he kirjoittavat.
Seuraava askel Kangasharjun ja Kuusen mukaan voisi olla se, että marginaaliverojen lasku yhdistettäisiin esimerkiksi koulutuksen lisäämiseen ja sen rahoituksen muuttamiseen.
– Suomi tarvitsee osaajia, mutta koulutusjärjestelmämme rajoittaa voimakkaasti tiettyjen alojen aloituspaikkoja korkeakouluissa. Koulutustasomme jää näin muista jälkeen. Tilanne on jakomielinen. Kouluttautumisen maksuttomuus tekee koulutuksesta hyvin kannattavan investoinnin, mutta samalla sitä mahdollisuutta ei anneta kaikille, he kirjoittavat.
Kangasharju ja Kuusi väläyttävät koulutuksen tuottamista avaamista yhä lisää kilpailulle, koulutusmäärien kasvattamista ja lukukausimaksuja.
– Korkeakoulutuksen hankkimisen rajoitteet pitäisikin poistaa ja samalla pistää koulutuksesta hyötyvät maksamaan suoraan investoinnistaan. Nyt se tehdään epäsuorasti työuran aikana jyrkällä veroprogressiolla. Se taas vähentää koko yhteiskunnan hyötyä koulutuksesta, koska progressio tappaa tekemisen meiningin, he toteavat.
– Koulutuksen lisääminen nopeuttaisi talouskasvua, mikä puolestaan mahdollistaisi marginaaliverojen edelleen laskemisen. Kouluttautujat hyötyisivät marginaaliverojen laskemisesta, ja se toisi rahat lukukausimaksujen vuoksi kasvavien opintolainojen takaisinmaksuun.
Kangasharjun ja Kuusen mukaan myös maahanmuuttopolitiikka kaipaa uusia avauksia.
– Hallitus on hieman edistänyt työperäistä muuttoa, mikä on jäänyt mediassa humanitaarisen muuton rajoitusten jalkoihin. Maahanmuutto on saatava lisääntymään, koska väestönkasvumme pohjavire on onneton, he toteavat.
Yhteisöveroa pitää Kangasharjun ja Kuusen mukaan alentaa ja uudistaa.
– Yrittäjyydessä pääoma otetaan aktiiviseen riskipitoiseen käyttöön. Siksi sitä pitäisi verottaa vähemmän kuin passiivista varallisuutta, kuten maapohjaa. Kannustaminen riskinottoon yrittäjyyden verottamista keventämällä voitaisiinkin ajatuksellisesti yhdistää kiinteistöverotuksen kiristämiseen, he kirjoittavat.
– Listaamattomien yritystenkin verotuksessa pitäisi muistaa, että verotuksen kiristäminen lisää kannusteita siirtää pääomaa yrittäjyydestä kohti passiivisempaa pääomasijoittamista ja palkkatyötä. Nykyisen listaamattomien yritysten verotuksen ongelmat voidaan korjata poistamatta tarpeellista kannustinta pääoman riskilliselle käytölle.
He kirjoittavat, että sekä yhteisöveron alentamisen että maahanmuuton vaikutukset ovat todennäköisesti positiivisemmat kuin yleensä arvioidaan.
– Tutkimukset osoittavat, että yhteisöveroale lisää investointeja. Yritykset eivät kuitenkaan tee investointeja, elleivät usko niiden olevan kannattavia. Harva kannattava investointi on kuitenkaan sellainen, joka toisi yritykselle tulovirtaa ilman ihmisen työpanosta. Kun palkattujen ihmisten työpanos otetaan huomioon, on yhteisöveron alentamisen vaikutus talouskasvuun paljon suurempi kuin pelkkien yhteisöverotulojen nousu, Kangasharju ja Kuusi kertovat.
Suomi tarvitsee Kangasharjun ja Kuusen mukaan rohkeutta ja halua ottaa riskejä.
– Mitä pidempään nollakasvun aikakausi jatkuu, sitä rohkeammin meidän on kokeiltava erilaisia kasvua – ja kasvun nälkää – lisääviä toimia talouspolitiikassa.
