”Talo on kulutettu loppuun” – Korjausvelkaisia kerrostaloja piinaa ongelma

Remontteja lykätään liian pitkään, jolloin rahoituksen saaminen vaikeutuu.
Putkiremonttia tehtiin Helsingin Roihuvuoressa. Kuvituskuva. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO
Putkiremonttia tehtiin Helsingin Roihuvuoressa. Kuvituskuva. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO

Kerrostalojen rakentaminen oli Suomessa runsasta 1970- ja 1980-luvuilla, ja nyt nämä talot ovat peruskorjauksen tarpeessa. Korjausvelkaa on kertynyt niin paljon, että monen taloyhtiön vakuusarvo ei riitä lainan saamiseksi. Kysymys ei ole vain pikkukuntien ongelmasta, vaan jopa pääkaupunkiseudulla on hylätty lainahakemuksia.

Keskeinen este rahoituksen saamiselle on, että remontteja on lykätty liian pitkään.

Mainos - sisältö jatkuu alla

– Usein kuulee väitteen, että taloyhtiö on hyvässä kunnossa, koska 40 vuoden aikana ei ole tarvinnut tehdä mitään korjauksia. Osakkailta on täysin jäänyt ymmärtämättä, että talo on silloin kulutettu loppuun. Erityisesti putkiremonttien suhteen moni taloyhtiö on vaikeuksissa, kertoo tiedotteessa Pauli Molin, joka on taloyhtiöiden hyvään hallintotapaan ja korjausrakentamiseen erikoistunut hallitusammattilainen.

Molinin mukaan putkiremontin aloitusta ei koskaan kannata lykätä sen takia, että odotetaan korjauskustannusten laskevan. Historia osoittaa, että rakennuskustannusindeksi on noussut vuosi vuodelta korkeammaksi.

Perinteistä putkiremontin toteuttamisen tapaa on viime vuosina haastanut niin sanottu kokonaisvastuurakentamisen malli. Siinä urakoitsija ottaa vastuun sekä remontin suunnittelusta että toteutuksesta. Kokonaisvastuu-urakkamallin avulla on tiedotteen mukaan onnistuttu pelastamaan myös kielteisen tai rajallisen lainapäätöksen saaneita taloyhtiöitä.

Mainos - sisältö jatkuu alla

– Kvr-urakassa yhtiökokous hyväksyy hankesuunnitelman, jolloin urakan sisältö lukitaan ja se kilpailutetaan. Kun remontin suunnittelu alkaa, urakoitsija on jo valittu ja hinta tiedossa. Kvr-urakka tulee jopa 10–20 prosenttia edullisemmaksi kuin perinteinen putkiremontti, Pauli Molin valottaa.

Remonttipartion hankejohtaja Timo Turunen kertoo, että kvr-urakassa kustannustehokkuutta saadaan muun muassa rajaamalla remontin ulkopuolelle alueet, joiden korjaaminen ei ole välttämätöntä. Näin vakuusarvo riittää välttämättömien korjausten tekemiseen ja rahoitusongelmia voidaan ratkaista.

– Jos toteutusvaiheessa tulee muutostarpeita, urakoitsijalla on velvollisuus muuttaa suunnitelmia. Urakoitsija on vastuussa rakentamisen loppuun saattamisesta ja sen lopputuloksesta, Turunen sanoo.

Usean miljardin euron arvoinen hanke toteutuu Lappeenrannassa.
Helsingin seudun yrityksissä näkyy varovaisia piristymisen merkkejä.
Venäjän talous jakautuu yhä selvemmin sotataloudesta hyötyviin ja markkinaehtoista kasvua hakeviin yrityksiin.
Mainos