Viime viikonloppuna Venäjä ja Ukraina suorittivat vankienvaihdon, jossa molemmat osapuolet vapauttivat tuhat sotavankia. Nyt Ukrainaan palanneet ex-vangit kertovat brittilehti Telegraphille, millaista Venäjän vankeudessa oli.
Yksi Venäjällä ollut sotavanki on Maksym Kolesnikov, joka jäi vangiksi maalikuussa 2022 Kiovan puolustustaisteluiden aikana. Vapautuessaan hän oli laihtunut 32 kiloa.
Kotiin päästessää hän pyysi ensimmäiseksi lämpimiä sukkia ja paistettua kanaa.
Kolesnikovin koettelemukset eivät olleet helppoja. Häntä hakattiin ja kidutettiin sähköiskuilla. Häntä näännytettiin tarkoituksella eikä hänelle annettu uusia vaatteita. Purevassa pakkasessa hän joutui käyttämään samoja ohuita sukkia, jotka hänellä oli päällään vangiksi jäädessään.
Pahinta ei kuitenkaan ollut kipu ja kärsimys, vaan kauhu.
– Venäjän vankeudessa et ollut koskaan turvassa, Kolesnikov kommentoi.
Venäläiset saattoivat koska tahansa hakata tai kiduttaa vankeja. Ruoka oli huonoa, nukkuminen vaikeaa.
– He voivat tehdä mitä ikinä he halusivat, koska sinua ei pidetty ihmisenä, hän kertoo.
Vankeus Venäjällä jätti mieheen pysyvät arvet. Niihin lukeutuvat sappikivitauti, surkastuneet lihakset, krooninen väsymys, ruhjeet ja murtunut polvi.
Nyt Kolesnikov on kuitenkin palannut satojen muiden tapaan kotiin. Hän on iloinen siitä, että toisin kuin Venäjällä, Ukrainassa hänet nähdään taas ihmisenä.
Hänellä ja muilla vangeilla on kuitenkin edessään pitkä ja vaikea kuntoutus. Sen jälkeen olisi pystyttävä integroitumaan takaisin yhteiskuntaan.
Kansalaisjärjestö Veteran Hubin puheenjohtaja Ivona Kostynan mukaan Ukrainalla ei ole strategiaa veteraanien ja sotavankien tukemiseksi. Järjestö perustettiin, kun vuonna 2016 kävi ilmi, ettei Itä-Ukrainan rintamalta palanneille sotilaille ollut tarjolla minkäänlaista tukea.
Viime aikoina järjestö on kamppaillut olemassaolostaan, sillä Donald Trumpin hallinto päätti aiemmin lopettaa järjestön rahoituksen. Kostyna tietää, että valtio tuskin pystyisi korvaamaan järjestön osaamista.
– Olemme laastari rikkinäisen järjestelmän päällä. Ainoa syy, miksi olemme olemassa on se, että [virallinen] järjestelmä ei toimi, Kostyna selittää.
Tällä hetkellä Ukrainassa on 1,2 miljoonaa rekisteröityä veteraania. Sodan myötä luku voi kasvaa 5-6 miljoonaan. Se olisi 15 prosenttia koko maan väestöstä.
– Haaste täällä Ukrainassa on, että meistä on tulossa veteraanien maa. Olemme taistelleet jo 11 vuotta. Saatamme taistella ikuisesti, kuka tietää kuinka monta vuotta, kuinka monta eri sotaa, Kostyna harmittelee.
Ukraina tulee siis tarvitsemaan valtavasti tukea, että sodasta palaavat sotilaat saadaan jälleen osaksi yhteiskuntaa.
Kolesnikov taas on vaikeista kokemuksista huolimatta paranemaan päin.
– Eräs päivä menimme Kiovassa kahville neljän pataljoonakaverin kanssa, ja meille kaikille tuli sama ajatus, Kolesnikov kertoo.
– Kiova on edelleen vapaa, meidän toimiemme ansiosta.
