Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelu CIA:n johtaja John Ratcliffen Moskovan vierailun jälkeen julkisuudessa on tehty kiivaasti rinnastuksia vuosien 2021 ja 2022 tapahtumien ja tämän hetken välillä. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija Kristi Raikin mukaan tilanteilla on kuitenkin olennaisia eroja.
Raik kiinnittää erityistä huomiota syksyn 2022 venäläiseen uhkailuun ”eskalaatiolla” ja jopa ydinaseilla.
– Länsimaiden ei pitäisi mennä taas tähän ansaan ja antaa eskalaation pelon rajoittaa niiden tukea Ukrainalle, Tallinnan kansainvälisen puolustus- ja turvallisuustutkimuskeskus ICDS:n johtaja Raik sanoo X:ssä.
Hän muistuttaa, että tuolloin Yhdysvalloilla oli mediatietojen mukaan jonkinlaista tiedustelutietoa, jonka perusteella Venäjä olisi valmistellut ydinaseiden mahdollista käyttöä. Nyt tällaista tietoa ei liiku ja kyse on asiantuntijan mukaan psykologisesta paineesta ja sanallisista uhkauksista, jotka osuvat länsimaiden pelkoihin.
Ratcliffen uskotaan tavanneen Moskovassa Venäjän tiedustelujohtoa. Amerikkalaismedioiden lähteiden mukaan vierailun tarkoituksena oli varoittaa Venäjää olemaan ryhtymättä jonkinlaisiin toimiin esimerkiksi Baltian maita vastaan. Mitään vahvistusta vierailun todellisesta syystä ei ole tullut. Verkkouutiset kertoi tässä jutussa Baltian maiden erilaisista tulkinnoista matkan syistä.
Kristi Raik toteaa suoraan, että Moskova todella etsii tapoja eskaloida tilannetta. Hänen mukaansa Kreml on epätoivoisessa tilanteessa aivan kuten syksyllä 2022. Tähän kokonaisuuteen CIA-johtajan matka hänen mukaansa liittyy.
– Venäjä on jo eskaloinut tilannetta sabotaasilla ja vaikuttamisoperaatioilla Nato-maita vastaan, Raik muistuttaa.
Tutkijan mukaan sotatarvikkeiden tuotanto ja toimitukset Ukrainaan ovat luonnollinen kohde Venäjän iskuille. Hän pitää varmana, että tällaisia hyökkäyksiä on tulossa lisää. Raik huomauttaa kuitenkin, että tilanne ”voi karata Moskovan käsistä”, jos iskuista seuraa ihmisuhreja.
– Euroopan maiden on työstettävä tapoja vastata ja kohottaa hyökkäysten kustannuksia Moskovalle, mutta vastatoimet eivät voi kaikki olla kansan näkyvissä, Raik sanoo.
Asiantuntija jatkaa, ettei myöskään ole kovinkaan hyödyllistä valittaa julkisuudessa Euroopan avuttomuudesta.
– Jos joku tarvitsee lisää syitä entistä kovemmille Venäjä-pakotteille tai uusille puolustuspanostuksille, antavat Venäjän hyökkäykset sellaisia, mutta [Venäjän toimiin] on oltava myös muita asymmetrisiä vastauksia.
Raik pyytää anteeksi sitä, että hän toistaa itseään, ja jatkaa, ettei loppuvuoden 2021 Ukrainan ja tämän päivän Baltian maiden välille voida millään muotoa piirtää yhtäläisyysmerkkejä.
– 2021 lopulla oli selvää tiedustelutietoa, joka osoitti Venäjän hyökkäysvalmisteluista. Siitä, että Venäjä valmistautuisi hyökkäämään Baltiaan ei ole nyt mitään todisteita.
Tästä huolimatta tällaiseen mahdolliseen hyökkäykseen varautuminen tulisi Kristi Raikin mukaan ottaa vakavasti ja pelote pitää vahvana.
– Venäjän hyökkäysten tavoite juuri nyt on pysäyttää lännen tuki Ukrainalle. Tämä on selvästi Venäjän intressissä. Ukrainan tukeminen on taas edelleen elintärkeää Euroopalle.