Baltian maiden entiset ja nykyiset poliitikot ovat reagoineet eri tavoin tietoihin CIA:n johtaja John Ratcliffen poikkeuksellisen Moskovan-vierailun tarkoituksesta. Yhdysvaltalaismedioiden mukaan Ratcliffe varoitti Venäjää kärjistämästä tilannetta Naton jäsenmaiden, erityisesti Viron, Latvian ja Liettuan kanssa.
Politicon lähteen mukaan Baltian maita koskenut varoitus oli tapaamisen pääasiallinen tarkoitus. Ratcliffe kehotti Moskovaa samalla vähentämään sotilaallista ja taloudellista tukeaan Iranille.
Liettuan entinen ulkoministeri Gabrielius Landsbergis näkee tiedot vahvistuksena huhtikuussa esittämälleen varoitukselle Venäjän muodostamasta uhasta.
– Kuten sanoin huhtikuussa monien pilkasta huolimatta, paska on todellakin tulossa epämiellyttävän lähelle tuuletinta, Landsbergis kirjoittaa X:ssä.
Hän viittaa aiempaan kirjoitukseensa, jossa puolusti Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin varoituksia siitä, että Venäjä saattaisi hyökätä Baltian maihin. Landsbergisin mukaan Zelenskyillä oli todennäköisesti hyvä syy varoitukseensa.
Viron ex-presidentti epäilee matkan Baltia-selitystä
Viron entinen presidentti Toomas Hendrik Ilves tekee tiedoista toisenlaisen johtopäätöksen. Hänen mukaansa selitys voi olla myös peitetarina jollekin muulle Moskovan-vierailun tarkoitukselle.
Ilves katsoo, että jos Yhdysvallat olisi vakavasti huolissaan Baltian tilanteesta, sen pitäisi näkyä myös Washingtonin Nato-politiikassa.
– Jos Yhdysvallat on vakavasti huolissaan jostakin, mitä tapahtuu ”Baltiassa”, kuten nimetön lähde sanoi, Yhdysvallat muuttaisi asemaansa Natossa, Ilves kirjoittaa X:ssä.
Hän nostaa esiin Yhdysvaltain puolustuspolitiikassa vaikutusvaltaisen, eurooppalaisvastaiseksi luonnehtimansa, Elbridge Colbyn ja toteaa odottavansa, muuttuuko tämän Nato-linja. Ilveksen mukaan muutosten puuttuessa voidaan päätellä, ettei Ratcliffen matka sittenkään koskenut Baltiaa.
Latvian ulkoministeri Baiba Braže puolestaan pyrkii rauhoittamaan keskustelua suorasta sotilaallisesta uhasta.
– Latvian sotilaallisen uhan taso ei ole muuttunut. Suoria sotilaallisia uhkia ei ole, Braže kirjoittaa X:ssä.
Samalla hän korostaa Venäjän Ukrainassa käymän hyökkäyssodan ja Nato-maihin kohdistuvien hybridioperaatioiden heikentäneen turvallisuustilannetta Euroopassa.
Bražen mukaan Venäjän toiminta ei anna aihetta tyytyväisyyteen, ja Latvia vahvistaa turvallisuuttaan yhdessä muiden Nato-maiden kanssa. Latvian ulkoministeriön tuoreet tiedot vahvistavat Bražen toimivan maan ulkoministerinä.
”Moskovaan vietyä viestiä ei tule yliarvioida”
Viron parlamentin eli riigikogun ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Marko Mihkelson puolestaan varoittaa viestipalvelu X:ssä tekemästä Ratcliffen matkasta liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä.
Hänen mukaansa salamavierailu Moskovaan on synnyttänyt runsaasti spekulaatiota ja kertoo maailmanpolitiikan epävakaudesta. Yksi asia on Mihkelsonin mukaan kuitenkin selvä: olisi vakava virhe olettaa Venäjän johdon muuttavan strategisia tavoitteitaan Ukrainassa, Euroopassa tai Iranissa pelkästään CIA:n johtajan välittämien viestien vuoksi.
Mihkelson muistuttaa, ettei CIA:n silloisen johtajan William Burnsin marraskuussa 2021 Moskovaan viemä varoitus estänyt Venäjää aloittamasta laajamittaista hyökkäystä Ukrainaan muutamaa kuukautta myöhemmin.
– CIA:n johtajan Moskovan-vierailun jälkeen on syytä toistaa: Venäjä, joka pyrkii purkamaan Euroopan turvallisuusjärjestystä ja käy sitä vastaan peiteltyä sotaa, on edelleen jatkuva ja kasvava uhka, Mihkelson kirjoittaa jatkokommentissaan X:ssä.
Ratcliffen vierailun tarkka sisältö ei ole julkinen. Kremlin mukaan CIA:n johtaja tapasi Venäjän tiedusteluviranomaisia mutta ei presidentti Vladimir Putinia.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on puolestaan kuvannut matkaa ABC Newsin mukaan ”puoliksi rutiininomaiseksi” ja kiistänyt sen liittyneen Venäjän mahdolliseen Nato-maihin kohdistuvaan uhkaan.
LUE MYÖS
Vladimir Putinille tiukka viesti: Älkää tehkö sitä
”Jotain pahaenteistä on vireillä” – nämä merkit vihjaavat, mitä Kreml suunnittelee