Valtiovarainministeriö (VM) julkaisi keskiviikkona tuoreen taloudellisen katsauksen Suomen talouden tilasta.
Yhdysvaltain ilmoittamat tullit painavat hieman talouskasvua: ministeriö ennustaa tälle ja kahdelle seuraavalle vuodelle 1,3-1,6 prosentin kasvua.
Katsauksessa esitetään myös mielenkiintoinen arvio Suomen julkisen velkasuhteen kehityksestä pitkällä aikavälillä.
Julkisyhteisöjen velkasuhde nousee tänä vuonna yli 85 prosentin, minkä jälkeen velkasuhde kasvaa asteittain lähes 90 prosenttiin vuonna 2029. VM:n katsauksen mukaan painelaskelmassa julkinen velkasuhde nousee kohti 110 prosenttia 2030-luvun lopussa.
Ministeriö arvioi, että nousevat velanhoitokustannukset lisäävät menoja vuodesta 2029 eteenpäin, ja talouskasvu pysyy samaan aikaan vaimeana.
Pidemmän aikavälin laskelmassa bkt:n, eli julkisen talouden tulopohjan, odotetaan kasvavan potentiaalista vauhtiaan eli ilman suhdannevaihtelun vaikutusta. Bruttokansantuotteen määrän vuosikasvu on pidemmällä aikavälillä vaatimatonta, keskimäärin 1,5 prosenttia vuosina 2026–2040.
Julkisen velan korkokulut ovat olleet pitkään erittäin alhaiset, mutta viimeaikainen korkotason nopea nousu on lisännyt merkittävästi korkomenoja, ja tämä kasvu jatkuu.
VM arvioi, että julkisen velan efektiivinen korko eli korkomenojen suhde velkaan nousee 2,5 prosenttiin 2030-luvun alkupuolella ja 3 prosenttiin 2040-luvulla.
Tällä hetkellä julkisen velan efektiivinen korko on 1,9 prosenttia, kun vielä vuonna 2022 efektiivinen korko oli vain 0,8 prosenttia. Efektiivinen korko on siten lyhyessä ajassa kaksinkertaistunut.
Valtiovarainministeriön mukaan velkasuhteen kehitykseen liittyy sekä positiivisia että negatiivisia riskejä.
– Positiivisena riskinä voidaan pitää esimerkiksi talouden nopeampaa kasvua tai sosiaali- ja terveysmenojen hitaampaa kustannusten nousua. Toisaalta negatiivisina riskeinä voidaan nähdä korkomenojen nopeampi kasvu sekä taloudelliset tai muut kriisit, jotka voivat lisätä julkisia menoja ja vähentää tuloja, kasvattaa alijäämiä ja siten kiihdyttää velan kasvua, katsauksessa todetaan.
Ministeriö huomauttaa, että velkasuhde myös laskee, mikäli nyt huhtikuussa ilmoitettu puolustusmenojen lisäys rahoitetaan muulla tavoin kuin velalla.
Epävarmuus on kuitenkin suurta ja se kasvaa ajassa, ministeriö muistuttaa.
Julkisyhteisöjen velkasuhde on vuonna 2035 noin 80 prosentin varmuudella 82 prosentin ja 118 prosentin välillä ja noin 60 prosentin varmuudella 87 prosentin ja 111 prosentin välillä.
