Proteiinirahkat, -jogurtit, -vanukkaat ja erilaiset proteiinivälipalat ovat vallanneet viime vuosina kauppojen hyllyjä. Nykyään voidaankin puhua jo proteiinibuumista.
Mieleen voi nousta kysymys, onko näillä tuotteilla ravitsemuksen kannalta mitään todellista lisähyötyä vai onko kyse enemmänkin markkinointitempusta.
Turun yliopiston ravitsemus- ja ruokatutkimuskeskuksen professori Kirsi Laitinen muistuttaa, että useimmat suomalaiset saavat proteiinia jo valmiiksi riittävästi.
Proteiinia kertyy ruokavalioon monesta lähteestä. Lihan, maitotuotteiden ja kananmunien lisäksi sitä saadaan esimerkiksi viljoista ja palkokasveista.
– Tavallisella ruoalla sitä proteiinia kyllä helposti saa riittävästi, Laitinen huomauttaa Verkkouutisille.
Aikuisen proteiinin saantisuositus on 0,83 grammaa painokiloa kohden vuorokaudessa. Esimerkiksi 70-kiloisella ihmisellä tämä tarkoittaa noin 60 grammaa proteiinia päivässä.
Määrä voi tulla täyteen yllättävän helposti. Laitisen mukaan esimerkiksi kymmenestä lihapyörykästä voi saada noin 25 grammaa proteiinia ja 150 grammasta naudanfileetä noin 40 grammaa. Kun ateriaan kuuluvat vielä esimerkiksi leipä ja maito, kokonaismäärä kasvaa.
Jos ruokavalio sisältää lihatuotteita, proteiinitarve tulee täytettyä yllättävän nopeasti. Esimerkillä ei Laitisen mukaan kuitenkaan ole tarkoitus kannustaa lihansyöntiin. Päinvastoin punaista ja prosessoitua lihaa syödään Suomessa runsaasti, ravitsemussuosituksiin nähden jopa liikaa.
– Tarkoitus on havainnollistaa, kuinka paljon proteiinia tavallisesta ruoasta voi jo kertyä, Laitinen huomauttaa.
Proteiinimerkintä ei tee tuotteesta automaattisesti parempaa
Jos ruokavaliossa on jo riittävästi proteiinia, runsasproteiinisen tuotteen valitseminen tavallisen vaihtoehdon sijasta ei siis välttämättä tuo lisähyötyä.
Laitisen mukaan pakkauksesta kannattaa katsoa proteiinimäärän lisäksi koko ravintosisältöä. Huomiota voi kiinnittää esimerkiksi energiamäärään, sokeriin, rasvan määrään ja laatuun sekä suolaan.
Esimerkiksi kreikkalaisissa jogurteissa voi olla runsaasti rasvaa, vaikka tuotteen yhteydessä korostettaisiin proteiinia. Toisaalta runsasproteiinisessa tuotteessa voi olla vähän rasvaa ja sokeria, joten pelkkä tuoteryhmä tai proteiinimerkintä ei vielä kerro, millainen valinta on ravitsemuksellisesti.
– Ei pitäisi tuijottaa esimerkiksi pelkkää proteiinia, vaan katsoa sieltä vaikkapa rasvan määrä, Laitinen sanoo.
Runsasproteiininen tuote voi silti olla ravitsemuksellisesti hyvä valinta. Joissakin tuotteissa voi olla samalla vähän rasvaa ja sokeria. Eri tuotteiden välillä on kuitenkin suuria eroja, joten pelkkä näkyvä proteiinimerkintä ei kerro koko totuutta.
Usein tuotteen terveellisyyttä arvioitaessa enemmän ratkaiseekin kokonaisuus kuin pelkkä proteiinin määrä.
Voiko liiallisesta proteiinista olla haittaa?
Jos ihminen saa riittävästi proteiinia tavallisesta ruoasta ja käyttää vielä erillisiä proteiinivalmisteita, hän voi saada proteiinia helposti yli oman tarpeen. Voiko ylimääräinen proteiini olla jopa terveyshaitta?
Terveellä ihmisellä runsaskaan proteiinin saanti ei Laitisen mukaan yleensä aiheuta haittaa.
Jos energiansaanti ylittää jatkuvasti kulutuksen, ylimääräinen energia voi kuitenkin kerryttää painoa. Toisin sanoen ylimääräinen proteiini varastoituu elimistössä rasvaksi.
Munuaissairauksissa proteiinin määrään voi liittyä erityisiä rajoituksia, jolloin ruokavaliota tulee noudattaa terveydenhuollon ohjeiden mukaan.
Näissä tilanteissa lisäproteiinista voi olla hyötyä
Joissain tapauksissa proteiinituotteista voi olla todellista hyötyä. Aktiivisesti liikkuvan ja erityisesti voimaharjoittelua harrastavan proteiinin tarve voi olla tavallista suurempi.
Tavallisen liikkujan ei kuitenkaan tarvitse lisätä proteiinia vain siksi, että hän harrastaa liikuntaa. Tarve kasvaa selvemmin vasta silloin, kun harjoittelu on runsasta ja tavoitteellista.
Laitisen mukaan paljon liikkuvalle noin 1,5–2 grammaa proteiinia painokiloa kohden voi olla perusteltu määrä. Tätä suuremmasta saannista ei näyttäisi olevan lisähyötyä.
Runsasproteiininen välipala voi liikunnan jälkeen olla hyödyllinen ennen kaikkea helppoutensa vuoksi. Proteiinia ja energiaa saa nopeasti ilman aterian valmistamista.
Laitisen mukaan selvä hyöty voi olla myös ikääntyneillä. Iän myötä lihasmassa vähenee, mutta samalla ruokahalu ja energiantarve voivat pienentyä. Silloin pienestä ruokamäärästä pitäisi saada riittävästi proteiinia ja muita ravintoaineita.
Runsasproteiininen välipala voi olla hyödyllinen myös laihduttajalle, sillä proteiini ylläpitää kylläisyyttä ja voi tukea lihasmassan säilymistä painonpudotuksen aikana.
Vegaaniruokavaliota noudattavan kannattaa puolestaan huolehtia proteiinin lähteiden monipuolisuudesta. Eri kasviproteiinien yhdistely auttaa varmistamaan välttämättömien aminohappojen riittävän saannin.
Proteiinituotteille on siis paikkansa, mutta useimmille suomalaisille ne eivät ole välttämättömiä. Tavallisella ja monipuolisella ruoalla proteiinin tarve täyttyy yleensä jo ilman erikseen proteiinilla markkinoituja tuotteita.
LUE MYÖS:
Jauheliha voi kallistua edelleen – hinta on noussut 1,5 vuodessa jopa 46 prosenttia
Ruokaan vain 50 euroa kuukaudessa – näin se onnistuu
THL huolestui: Pojat syövät liikaa lihaa
