Yhdysvaltain dollari ei ole ollut maailman vahvin valuutta vuosikymmeniin. Tämä titteli kuuluu Sveitsin frangille. Vahva frangi ole millään tavalla heikentänyt Sveitsin kilpailukykyä, kirjoittaa varainhoitoyhtiö Rockefeller Internationalin puheenjohtaja Ruchir Sharma talouslehti Financial Timesissa julkaistussa kolumnissaan.
Kirjoittaja muistuttaa, että rikkaalla Sveitsillä on vahvan valuutan lisäksi vahva teollinen perusta. Sveitsin frangi on ollut parhaiten menestyvä valuutta viimeisten vuosien ja vuosikymmenten aikana.
– Sveitsi kyseenalaistaa oletuksen, että vahva valuutta heikentää maan kaupallista kykyä tekemällä sen vientituotteista kilpailukyvyttömiä. Sveitsin vienti on noussut ja on lähellä historiallista huippuaan. Viennin osuus Sveitsin bruttokansantuotteesta on noin 75 prosenttia, Sharma muistuttaa.
Sharman mukaan maailmanlaajuinen keskustelu painottaa liikaa valuuttakursseja, jotka ovat vain yksi tekijä, joka muokkaa kansakunnan kilpailuasemaa.
– Kuten Saksa ja Japani kukoistuskausinaan, Sveitsi on saanut maineen korkealaatuisista tuotteistaan ja palveluistaan sekä siitä, että muu maailma on valmis maksamaan korkeampaa hintaeroa ”Made in Switzerland” -tuotteista. Maan talous on kauan osoittanut poikkeuksellista dynaamisuutta ja kilpailukykyä.
Sharma muistuttaa, että Sveitsi on ollut yli vuosikymmenen YK:n innovatiivisimpien talouksien listalla. Taustalla ovat maan innovaatiotoimintaan – esimerkiksi yliopistokoulutukseen sekä tutkimus- ja kehitystoimintaan – sijoittamat resurssit sekä näistä investoinneista saadut tuotot.
– Sveitsi tuottaa yli 100 dollaria bruttokansantuotetta työtuntia kohti. Se on tuottavampaa kuin millään muulla 20 suurimmasta taloudesta. Sveitsin hajautettu poliittinen ja taloudellinen järjestelmä kannustaa pieniä yrityksiä, jotka muodostavat yli 99 prosenttia maan yrityksistä. Lisäksi sillä on suuri osuus globaalisti kilpailukykyisistä yrityksistä eri aloilla, kuten lääketeollisuudessa ja luksustuotteissa, kolumnisti perustelee.
Harvardin kasvulaboratorio -rankingin mukaan Sveitsi on maailman suurten talouksien joukossa ykkönen vientinsä monimuotoisuuden osalta. Sveitsin viennin kirjo ulottuu suklaasta ja kelloista lääkkeisiin ja kemikaaleihin.
– Teollisuuden osuus bkt:sta on 18 prosenttia, mikä tekee siitä yhden suurimmista kehittyneiden talouksien joukossa. Yli puolet sen viennistä on korkean teknologian tuotteita. Määrä on yli kaksinkertainen Yhdysvaltojen tasoon verrattuna. Koska edistyneet tuotteet ovat kalliimpia, tämä on auttanut Sveitsiä pitämään vaihtotaseen ylijäämäisenä. Vaihtotaseen ylijäämä on ollut keskimäärin yli 4 prosenttia bkt:sta 1980-luvun alusta lähtien.
Sveitsi käyttää kaupankäynnistä saamansa tulot uudelleen merkittäviin sijoituksiin ulkomailla. Maalla on nyt yli 100 prosentin nettosijoitusten ylijäämä suhteessa bkt:hen, mikä auttaa sitä kestämään ulkoisia sokkeja. Sveitsin tilanne on päinvastainen kuin Yhdysvalloilla, jolla on suuri alijäämä vaihtotaseessa ja nettosijoituksissa.
– Jos Sveitsillä on jokin heikkous, se on valtava yksityisen velan kasvu suhteessa bkt:hen. Toisin kuin Yhdysvalloissa ja monissa muissa Euroopan maissa, Sveitsissä ei ole suurta määrää ’zombieyrityksiä’, jotka ansaitsevat liian vähän kattaakseen edes lainojensa korkoja. Sveitsiläiset ovat rakentaneet kaiken kestäviä talouden rakenteita. Frangin arvo on noussut johdonmukaisesti, olipa dollarin arvo nousussa tai laskussa ja riippumatta siitä, onko globaali talous taantumassa vai elpymässä. Sveitsiläiset vaikuttavat ymmärtävän, miten pysyä kilpailukykyisinä, Sharma kiteyttää.
