Suuryritykset näkevät viranomaisprosessien sujuvoittamisen tärkeimpänä keinona vahvistaa Suomen kansainvälistä kilpailukykyä. Suurimpana riskinä koetaan kiinalaisten ja pohjoismaisten yritysten jalkoihin jääminen.
Lähes joka kolmas (31 %) suomalainen suuryritys näkee kiinalaisten yritysten jalkoihin jäämisen suurena riskinä strategialleen, selviää OP Pohjolan suuryritystutkimuksesta. Toiseksi yleisimmin riskiksi nähdään ruotsalaiset ja muut pohjoismaalaiset yritykset, joiden jalkoihin jäämistä pitää suurena riskinä neljäsosa suuryrityksistä.
Selvästi harvempi on huolissaan yhdysvaltalaisten (16 %) yritysten jalkoihin jäämisestä tai Euroopan suurista maista, kuten Saksasta, Ranskasta tai Italiasta, tulevista yrityksistä (17 %).
– Kiinalaiset vientiyritykset toimivat samoilla raskaan teollisuuden aloilla kuin suomalaiset suuryritykset. Tämä voi osaltaan selittää, miksi ne nähdään useammin uhkana kuin esimerkiksi yhdysvaltalaiset suuryritykset, OP Yrityspankin toimitusjohtaja Katja Keitaanniemi sanoo tiedotteessa.
Vuoden takaiseen tutkimukseen verrattuna suomalaisyritysten itseluottamus on kuitenkin hieman parantunut: edellisvuonna vielä useampi yritys näki esimerkiksi kiinalaiset (34 %) tai Euroopan suurten maiden yritykset (19 %) ensisijaisena riskinä strategialleen.
Pienimpänä riskinä kansainvälisessä kilpailussa suuryritykset näkevät Baltian maiden yritykset: vain 8 prosenttia kokee baltialaiset yritykset suurena riskinä.
– Suomalaisyritykset saattavat aliarvioida Baltian potentiaalin. Alueella on vahvaa teknologiaosaamista, ja esimerkiksi kyytipalvelu Boltin (Viro) ja second hand -alusta Vintedin (Liettua) kaltaiset menestystarinat osoittavat, että Baltiassa syntyy yrityksiä, jotka skaalautuvat nopeasti ja houkuttelevat merkittäviä sijoituksia, Keitaanniemi muistuttaa.
Virastojen prosessien sujuvoittaminen olisi tutkimuksen mukaan tärkein keino varmistaa, etteivät suomalaisyritykset jää kiinalaisten tai yhdysvaltalaisten kilpailijoiden jalkoihin. Peräti 64 prosenttia suuryrityksistä arvioi, että sujuvammat prosessit auttaisivat asiassa paljon tai jopa ratkaisevasti.
Lähes yhtä tärkeänä tekijänä suuryritykset pitivät ammattiyhdistysliikkeen joustavuuden lisäämistä. Lisäksi olennaiseksi apukeinoksi koettiin sääntelyn lieventäminen Suomessa ja Euroopassa.
– Suomalaisilla suuryrityksillä on edelleen kasvuvaraa, erityisesti Suomen ulkopuolella. Seuraavat menestystarinat syntyvät, kun uskallamme tehdä oikeita päätöksiä ja purkaa esteitä kasvun tieltä. Yrityskentän viesti on selvä: kilpailukyvyn vahvistaminen edellyttää, että voimavarat voidaan kohdistaa investointeihin ja innovaatioihin, ei byrokratian kanssa mittelemiseen, Keitaanniemi sanoo.
Tulokset perustuvat OP Pohjolan vuosittaiseen tutkimukseen, joka mittaa suomalaisten suuryritysten näkemyksiä liiketoiminnan ja talouden kehityksestä. Tutkimus julkaistaan kokonaisuudessaan tammikuussa 2026. Tutkimukseen vastasi kuluvana syksynä 155 johtoryhmätason edustajaa yhteensä 139 suomalaisesta suuryrityksestä tai Suomessa toimivasta suuresta tytäryhtiöstä. Vastaajayritykset työllistävät yhteensä yli 585000 henkilöä.
