Valiokunnan kuulemat asiantuntijat ovat usein eri mieltä keskenään. / LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

”Suurta ymmärrystä Euroopassa” – Rajaturvallisuuslakia tuskin haastetaan

Perustuslakivaliokunnan entinen puheenjohtaja ihmettelee, miksi monella asiantuntijalla on ehdoton ennakkokanta asioihin, joihin he eivät ole edes perehtyneet.
Picture of Antti Kirkkala
Antti Kirkkala
Verkkouutisten tuottaja
Extra
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Kokoomuksen alue- ja kuntavaaliristeilyllä käytiin keskustelua myös Venäjän hybriditoimintaa vastaan tarkoitetusta rajaturvallisuuslaista. Lainsäädäntö on voimassa, mutta sitä ei ole toistaiseksi sovellettu itärajan rauhallisen tilanteen vuoksi.

Eduskunnan perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Heikki Vestman (kok.) huomautti, että poikkeuslaissa nojauduttiin asiantuntijoiden näkemyksiin. Valiokunnan lausunto perustui erityisesti kolmen uskottavana ja kokeneena pidetyn valtiosääntöasiantuntijan näkemykseen.

– Ei ollut niin, että kaikki olisivat olleet sitä mieltä, että lakia ei voi säätää. Tämä on valitettavasti eräästä mediasta lähtenyt virheellinen ja jopa valheellinen väittämä, Heikki Vestman sanoi.

Kansanedustaja muistutti, että valiokunta pyrkii ratkaisuissaan yksimielisyyteen, eikä jakoa hallitukseen ja oppositioon ole. Tämän tarkoituksena on suojata päivänpolitiikalta ja turvata ratkaisujen demokraattista legitimiteettiä. Perustuslakivaliokunta äänestää vain 2–4 kertaa vuodessa. Määrä on erittäin vähäinen, sillä viime valtiopäivillä tehtiin 64 ratkaisua eri lakiesitysten perustuslaillisuudesta.

Kokoomuksen konkariedustaja Ben Zyskowicz totesi, että perustuslakivaliokunta katsoi äänin 15–2, että rajaturvallisuuslaki voitiin säätää. Enemmistö kuulluista asiantuntijoista oli eri mieltä. Zyskowicz toimi perustuslakivaliokunnan puheenjohtajana vuosina 1985–1993 sekä vuonna 2003.

– Se oli valiokunnan tulkinta. Jos sen jälkeen katsoo, että ei voida säätää, niin se on lausujan itsensä oma näkemys ja oma tulkinta, joka ei ole yhtään sen oikeampi. Perustuslakivaliokunta päättää tästä institutionaalisesti.

– Vähemmistöön jääneet asiantuntijat ovat jo pitäneet kaksi ”kriisiseminaaria”. Niissä on arvioitu isoksi ongelmaksi se, ettei heitä uskottu. Vapaassa maassa keskustelu aiheesta jatkuu, Zyskowicz sanoi.

Kokoomuksen entinen ministeri ja perustuslakivaliokuntaa johtanut Kimmo Sasi huomautti kaikkien valiokunnan juristijäsenten äänestäneen rajaturvallisuuslain puolesta. Eri mieltä oli kaksi edustajaa, joilla ei ollut juridista koulutusta.

– Mitä tulee kansainvälisiin sopimuksiin ja EU:n perusoikeuskirjaan, niin komissio ei ole ryhtynyt minkäänlaisiin toimenpiteisiin asian suhteen. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta ei ole tullut minkäänlaista ratkaisua, jossa tämä olisi todettu virheelliseksi. Asiantuntijat eivät ole esittäneet mitään evidenssiä siitä, että heidän mielipiteellään olisi juridista merkitystä, Kimmo Sasi painotti.

Muutama suomalainen asiantuntija on kannellut rajaturvallisuuslaista Euroopan komissiolle. Ben Zyskowiczin mukaan asiasta käydään luultavasti kirjeenvaihtoa, mutta komissio tuskin ryhtyy toimenpiteisiin.

– Muualla Euroopassa on hyvin suurta ymmärrystä tälle rajaturvallisuuslaille, Zyskowicz totesi.

Heikki Vestmanin mukaan perustuslakivaliokunnan kuulemien asiantuntijoiden näkemykset vaihtelevat sen suhteen, kuinka laaja harkintavalta lainsäätäjillä katsotaan olevan. Selkeä ero näkyy myös heidän lausunnoissaan.

– Haluamme kuulla jatkuvasti eri näkemyksiä omaavia asiantuntijoita ja törmäyttää argumentteja, tämä kuuluu valiokunnan metodiin. Asiantuntijat ovat tärkeitä, eikä järjestelmä toimisi yhtä hyvin ilman heitä, Vestman sanoi.

Ratkaisu ei ole matemaattinen yhtälö

Asiantuntijoiden roolina on paikallistaa mahdollisia perustuslaillisia ongelmia käsittelyyn tulevissa lakiesityksissä, kertoa aiemmasta oikeuskäytännöstä ja tarjota tietoa oikeuslähteistä. Ennakkoarvioinnissa lainsäädännön vaikutusten arviointi on usein haastavaa.

– On tavanomaista, että asiantuntijat eivät ole keskenään samaa mieltä, ja että lausunnot poikkeavat toisistaan. Tämä muodostaa kehikon, jossa perustuslakivaliokunta yrittää pysyä. He eivät kuitenkaan äänestä, eikä ratkaisu ole mikään matemaattinen yhtälö. Silloinhan ratkaisun tekisi valiokunnan ulkopuolinen taho, Heikki Vestman muistutti.

Hän näkee suurena riskinä politiikan oikeudellistumisen, joka uhkaa kaventaa poliittista keskustelua. Yhteiskunnallisia arvoja yritetään yhä enemmän kuvata oikeudellisina normeina.

– Jos aina vedotaan ihmisoikeuksiin, niin lopulta mikään ei olekaan oikeudellista. Nykyinen valvontajärjestelmä toimii hyvin, ja perustuslakivaliokunta toimii kilpenä oikeuden ja politiikan välissä. Se samalla ehkäisee oikeuden politisoitumista, Vestman sanoi.

Kimmo Sasin mukaan asiantuntijat ovat yhä enemmän politisoituneita. Muutos alkoi näkyä vuonna 2015 Juha Sipilän (kesk.) hallituksen aikana.

– Silloin kirjoitettiin, että nyt saatiin oikeistohallitus, joka ei välitä perusoikeuksista, ja että on ryhdyttävä taisteluun. Alkoi ristiretki, jolla tätä yritettiin todistella. Sanna Marinin (sd.) hallitus ei sitten ollutkaan yhtäkkiä ongelmallinen. Osa asiantuntijoista on poliittisempia kuin kansanedustajat, ja heidät on sentään valittu vaaleilla, Kimmo Sasi totesi.

Hän ihmetteli tilannetta, jossa monilla asiantuntijoilla vaikuttaa olevan ehdoton kanta asiasta, vaikka he eivät ole edes perehtyneet hallituksen aihetta koskevaan esitykseen.

– On kysyttävä, onko henkilö kovin sopiva arvioimaan, jos hän antaa ennakkokannan näkemättä asiaa. Siinä miten toimitaan, on tapahtunut valitettava muutos vuosien varrella, Sasi sanoi.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)

Opi sukeltamaan, ajattele kuin valkohai!

Suositut sukelluskurssit kokeneiden ammattilaisten johdolla. Verkkokaupassamme voit räätälöidä itsellesi sopivan paketin.
Tarjous

MUISTA LOGO!

Oy Sarin sukellus Ab
Roihupellon maauimala, Niinistö

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)