Suomi ei ollut varma siitä, hyväksyisikö Yhdysvallat Suomen Naton jäseneksi, kertoo Suomen Yhdysvaltain suurlähettiläs Mikko Hautala Turun Sanomien haastattelussa. Tietyt asiat kuitenkin takasivat sen, että tuki Suomen Nato-jäsenyydelle löytyi.
Hautalan mukaan yksi tärkeä syy tuelle on se, että Suomi on nähty enemmän turvallisuuden tuottajana kuin kuluttajana. Tästä Hautalan mukaan kuuluu kiitos sille, että Suomessa on säilytetty yleinen asevelvollisuus ja varauduttu Ukrainan kaltaiseen kriisitilanteeseen.
Toisekseen, Yhdysvallat on poliittisesti sitoutunut Naton avoimien ovien politiikkaan. Kahdenvälisissä suhteissa Yhdysvallat on taas sitoutunut siihen, että Suomea tuetaan, jos se päättää hakea Natoon.
Kolmanneksi, Suomella on Yhdysvalloissa myös hyvä maakuva, ja maa nähdään vakaana länsimaisena demokratiana, jossa on vahvaa korkean teknologian osaamista. Tämän vuoksi Yhdysvaltain kansalaismielipide on Suomen Nato-jäsenyyden puolella.
Hautalan mukaan hänellä oli yhdysvaltalaispoliitikkojen kanssa käytyjen keskustelujen jälkeen vahva käsitys siitä, että Suomen Nato-jäsenyydelle löytyisi tukea. Täyttä varmuutta siitä, oliko Naton avointen ovien politiikka edelleen voimassa ei kuitenkaan ollut.
– Tietenkään siitä ei voinut varma olla ennen kuin asiaa Yhdysvalloilta kysyttiin, Hautala kertoo.
Aiemmin puolustusministeriön kansliapäällikkö Esa Pulkkinen oli kertonut TS:n haastattelussa huolehtineensa siitä, että Yhdysvallat ei pitäisi Suomen Nato-jäsenyyttä ajankohtaisena keskellä Ukrainan sotaa. Hautala kertoo Pulkkisen kommentin heijastelevan hyvin vuoden takaisia tunnelmia, mutta tällaiset pelot eivät onneksi toteutuneet.
– Se näkemys, ettei Naton jäseneksi kriisin alettua enää pääse, on ollut yksipuolinen ellei väärä, Hautala arvioi.
Hautala kommentoi myös Turkin ja Yhdysvaltojen välistä F-16 -hävittäjäkauppaa. Ainakaan julkisesti Yhdysvaltain presidentti Joe Biden ei ole halunnut kytkeä Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä sekä hävittäjäkauppoja toisiinsa. Tammikuussa 29 senaattoria ilmoitti kuitenkin vastustavansa hävittäjäkauppoja, mikäli Turkki ei ratifioi Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä.
Hautala ei usko, että senaattorit kykenisivät kuitenkaan estämään hävittäjäkauppoja. Biden voisi halutessaan käyttää veto-oikeuttaan, jolloin kahden kolmasosan enemmistön tulisi äänestää veton purkamisesta.
– Kongressi ei ole ikinä Yhdysvaltain historiassa kyennyt kumoamaan presidentin tukemaa asekauppaa, Hautala huomauttaa
