Maa- ja metsätalousministeriön vetämä susikannan hoitosuunnitelman päivitystyö on herättänyt laajaa vastustusta. Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto, Pohjois-Karjalan alueellinen riistaneuvosto, Suomen Kennelliitto ja Suomen Metsästäjäliitto ovat irtautuneet ministeriön päivitystyöstä. Metsästäjäliitto kertoo aiheesta verkkosivuillaan.
Irtautumisen syyksi eri toimijat kertovat, etteivät voi hyväksyä ministeriön ehdotusta siitä, että poronhoitoalueen eteläpuolelle muodostettaisiin kaksi erillistä susien osapopulaatiota. Arvion mukaan malli edellyttäisi, että susia tulisi olla nykyistä määrää enemmän susia. Mikäli Suomeen muodostettaisiin kaksi susipopulaatiota, määritettäisiin molempiin populaatioihin viitearvo, joka määrittää suojelutason.
Toimijoiden mukaan Länsi-Suomen susiesiintymän lisääntymishistoria on lyhyt, eikä sen perinnöllinen monimuotoisuus ole vielä vakiintunutta. Geenivirtaa vakiintuneen kannan suunnalta tapahtuu kokoajan ja esiintymän perimä on muutostilassa. Itä- ja Länsi-Suomen susikantojen etäisyys toisistaan on liikkuvalla ja lisääntymiskykyiselle sudelle lyhyehkö eikä lajilla ole maantieteellisiä esteitä liikkua ja levittäytyä.
Suomessa oli Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan vuonna 2021 18-25 susiparia ja 32-38 perhelaumaa. Susien yksilömääräksi arvioitiin olleen 279−321. Susikannan runsastumisen taustalla on hyvä pentutuotto erityisesti siellä, missä susille on ollut saatavilla hyvin ravintoa. Vuonna 2022 yksilökannan osalta Luke ei arvioinut suuria muutoksia, mutta isompi osa reviireistä syntyi Länsi-Suomeen, kun taas Itä-Suomessa reviirien määrä väheni. Vuoden 2023 huhtikuun yksilökannaksi on arvioitu 237-404 eläintä. Luke on määrittänyt, että Suomen susimäärä voi maksimissaan olla noin 1200 yksilöä. Suomen nykyinen susikanta on keskuksen mukaan liian pieni säilyäkseen geneettisesti elinvoimaisena.
Susikannan hoitosuunnitelman mukaan suden elinvoimaisen kannan raja on 300 yksilöä tai 25 lisääntyvää laumaa. Suotuisan suojelun taso on kuitenkin vielä paljon korkeampi.
Kentän toimijat esittävät, että eduskunta määrittää susikannan suotuisan suojelun tason Ruotsin mallin mukaisesti. Ruotsissa susien suotuisan suojelun taso asetettiin 300 suteen. Tätä ylittävä susimäärä on Ruotsissa kannanhoidollisesti metsästettävissä. Tarkat viitearvot määritetään riskitasojen mukaan ja maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa vahvistetaan suurin sallittu saalismäärä suden rauhoituksesta poikkeamiseksi metsästyslain 41a §:n 3 momentin nojalla. Ministeriö kuitenkin toteaa metsästysvuoden 2021-2022-muistiossa, että 500 yksilön tavoitteen saavuttamiseksi susialueilla asuvien ihmisten susikannan sietokyvyn ja hyväksynnän on noustava selvästi nykyistä korkeammalle tasolle. Suteen liittyvän konfliktin takia suojelutavoitteen saavuttaminen on tällä hetkellä erittäin epätodennäköistä,
