Nallekarkit auttavat löytämään vierasviljat kaurapelloilta

Uudet menetelmät voivat tehdä puhdaskaurapeltojen kitkennästä aiempaa nopeampaa ja tarkempaa.
Nallekarkit simuloivat vierasvilvoja keväällä pidetyssä MOVI-hankkeen testissä. MARIA JALAVISTO
Nallekarkit simuloivat vierasvilvoja keväällä pidetyssä MOVI-hankkeen testissä. MARIA JALAVISTO

Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus FGI kehittää digitaalista ratkaisua, joka tunnistaa ja paikantaa vierasviljat puhdaskaurapelloilta droonikuvien, tekoälyn ja mobiilisovelluksen avulla.

Menetelmällä pyritään vähentämään viljelijöiden käsityötä ja parantamaan puhdaskauran laatua. Heinäkuun alussa Etelä-Pohjanmaalla tehdyissä peltokokeissa tulokset olivat Maanmittauslaitoksen mukaan rohkaisevia.

Mobiililla eroon vierasviljasta eli MOVI-hankkeessa vierasviljat tunnistetaan tarkoista droonikuvista. Tekoäly analysoi kuvat ja tuottaa kasveille koordinaatit, joiden avulla ne voidaan löytää pellolta.

Hankkeessa kehitetään myös mobiilisovellusta, joka opastaa viljelijän suoraan vierasviljan luo optimoitua reittiä pitkin. Kun sijainnit saadaan mobiililaitteeseen, kitkentä voidaan tehdä aiempaa nopeammin ja tarkemmin.

– Tavoitteena on tehdä vierasviljojen tunnistamisesta ja poistamisesta mahdollisimman tehokasta ja tarkkaa hyödyntämällä uusinta paikkatieto- ja tekoälyteknologiaa, kertoo Paikkatietokeskus FGI vanhempi tutkija Roope Näsi tiedotteessa.

Ennen varsinaisia peltokokeita menetelmää testattiin Espoon Tapiolassa rakennetussa koeasetelmassa. Nurmikolle levitettiin erilaisia kohteita, joiden tuli muistuttaa kaurakasvustossa kasvavia vierasviljoja sekä ulkonäöltään että havaittavuudeltaan.

Parhaaksi vaihtoehdoksi osoittautuivat yllättäen nallekarkit. Ne eivät houkutelleet lintuja eivätkä erottuneet liian helposti, mutta näkyivät silti riittävästi testikuvissa.

Poimintoja videosisällöistämme

– Yllättäen nallekarkit simuloivat vierasviljoja parhaiten. Erityisesti vihreät ja läpikuultavat karkit vastasivat hyvin todellista havainnointitilannetta pellolla, Näsi kertoo.

Heinäkuun alussa menetelmää testattiin kaurapellolla Isossakyrössä. Testissä käytettiin kuvaus- ja leikkuridroonia sekä mobiilisovellusta. Maanmittauslaitoksen mukaan vierasviljojen havaitseminen puhdaskaurapellosta onnistui tarkoista droonikuvista varsin luotettavasti, ja sovellus helpotti niiden löytämistä pellolta.

Kokeissa oli mukana myös drooniin kiinnitetty leikkuri, joka laskeutuu koordinaattien perusteella vierasviljan luo. Jos menetelmä saadaan toimimaan käytännössä, viljelijän ei välttämättä tarvitse tulevaisuudessa kitkeä vierasviljoja itse.

Vierasviljojen tunnistamista demonstroitiin Kyrönmaan ja Lapuan alueella kesä–heinäkuun vaihteessa seitsemällä puhdaskauralohkolla. Kuvat lähetettiin Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskukseen Otaniemeen, jossa ne analysoitiin tekoäly- ja fotogrammetriamenetelmillä.

– Demon aikana kerätyt kuvat lähetettiin Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskukseen (FGI) Otaniemeen, jossa ne analysoitiin tekoäly- ja fotogrammetriamenetelmien avulla. Jo seuraavana päivänä vierasviljojen sijaintikoordinaatit olivat valmiina siirrettäviksi mobiilisovellukseen kitkentää varten. Menetelmä toimi jopa odotettua paremmin, kertoo Näsi.

Puhdaskaura eli gluteeniton kaura on ainoa keliaakikon ruokavalioon sopiva kaura. Vierasviljojen poistaminen on siksi tärkeää puhdaskauran tuotannossa.

Maanmittauslaitoksen mukaan MOVI-hankkeen ratkaisut hyödyttävät erityisesti puhdaskauratuottajia, mutta ne voivat samalla luoda pohjaa laajemmalle rikkakasvien tunnistukselle ja maatalouden digitalisaatiolle.

MOVI on eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden hanke, joka on saanut rahoitusta EU maaseuturahastosta. Rahoituksen on myöntänyt Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, nykyinen Elinvoimakeskus.

Moni pitää murretta niin vaikeaselkoisena, että sitä voisi pitää omana kielenään.
Lintujärjestöjen mukaan romahdus herättää vakavaa huolta lajin kannan kehityksestä.
Grönlanninvalas on jokaisen biologisen laskelman mukaan täydellinen kasvualusta syövälle.
Mainos