Grönlanninvalas painaa yli 80 000 kiloa ja elää yli 200 vuotta – enemmän soluja, enemmän jakautumisia, enemmän aikaa geneettisten vaurioiden kertymiselle kuin lähes millään muulla olennolla maapallolla. Silti se on yksi vähiten syöpäalttiista eläimistä, kertoo Artic Today viitaten Nature-lehdessä julkaistuun tutkimukseen.
Rochesterin yliopiston tutkijat tunnistivat valaalta DNA:ta korjaavan proteiinin nimeltä CIRBP, jonka toimintataso on sata kertaa korkeampi grönlanninvalailla kuin millään muulla nisäkkäällä.
Grönlanninvalas on arktinen eläin, joka viettää koko elämänsä Pohjois-Alaskan, Kanadan, Venäjän ja Grönlannin vesillä. Iñupiat-metsästäjät ovat pitkään väittäneet, että grönlanninvalaat elävät kaksi ihmisen elinikää.
Länsimainen tiede suhtautui tähän väitteeseen epäillen, kunnes äskettäin pyydettyjen valaiden ruumiista löydettiin viktoriaanisen ajan harppuunan kärkiä. Tätä kaavaa ei voitu selittää, elleivät kyseiset eläimet olisi selvinneet kohtaamisista 1800-luvun metsästäjien kanssa ja eläneet vielä vuosisadan.
Myöhemmät tutkimukset vahvistivat yli 200 vuoden enimmäiselinajan, mikä teki grönlanninvalaasta merkittävällä marginaalilla maapallon pisimpään eläneen nisäkkään.
Uusi tutkimus paljastaa, että grönlanninvalaan salaisuus ei ole se, että se tappaa vaurioituneita soluja nopeammin kuin muut eläimet, vaan se korjaa ne paremmin. Sen sijaan, että grönlanninvalaan solut luottaisivat useampiin kasvaimia tuhoaviin geeneihin, ne yksinkertaisesti tekevät paljon vähemmän virheitä. Geenit havaitsevat ja korjaavat DNA-katkokset ennen kuin ne voivat kertyä syöpää aiheuttaviksi vaurioiksi.
Löydöksellä on vaikutuksia ihmislääketieteen kannalta, sillä tätä korjausmekanismia ohjaava keskeinen proteiini näyttää toimivan myös ihmissoluissa. Tämä nostaa esiin mahdollisuuden, että se, mikä pitää valaan terveenä kahden vuosisadan ajan, voisi lopulta auttaa tutkijoita kehittämään hoitoja ihmisen syöpään ja ikääntymiseen liittyviin sairauksiin.
– Tutkimalla nisäkästä, joka kykenee ylläpitämään terveyttään ja välttämään syöpäkuolemaa yli kahden vuosisadan ajan, meille tarjotaan ainutlaatuinen kurkistus globaalin evoluutiokokeen kulissien taakse, tutkijat kirjoittavat.