Suositulla Suomi24-keskustelupalstalla käydyt keskustelut antavat Suomen väestömuutoksista hyvin erilaisen kuvan kuin tilastot, ilmenee Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tuoreesta tutkimuksesta.
Tutkimuksessa analysoitiin 1,26 miljoonaa Suomi24-keskustelupalstalla vuosina 2001–2023 julkaistua viestiä. Tarkastelussa olivat syntyvyys, kuolleisuus ja muuttoliike.
Tutkijoiden mukaan suuretkaan väestömuutokset eivät välttämättä näy verkkokeskusteluissa tavalla, jota tilastojen perusteella voisi odottaa. Keskustelun määrään ja aiheisiin vaikuttavat usein muut yhteiskunnalliset tapahtumat.
Esimerkiksi vuoden 2015 pakolaisaallon aikana maahanmuutto herätti Suomi24:ssä runsaasti keskustelua, vaikka pakolaisten vaikutus Suomen nettomuuttotilastoihin oli tilastojen valossa suhteellisen pieni. Vuonna 2022 Ukrainasta Suomeen saapuneita käsiteltiin puolestaan keskusteluissa selvästi vähemmän, vaikka nettomaahanmuutto kasvoi voimakkaasti vuosina 2022–2024.
– Esimerkiksi vuoden 2015 pakolaisaallon aikana keskustelu kävi kuumana verkkoyhteisössä, vaikka pakolaisten vaikutus Suomen nettomuuttotilastoihin oli suhteellisen pieni, emeritusprofessori Juha Alho sanoo Etlan tiedotteessa.
Syntyvyyden lasku ei hahmotu pitkänä muutoksena
Tutkimuksen mukaan Suomessa vuodesta 2010 alkanutta syntyvyyden jyrkkää laskua ei Suomi24-keskusteluissa juuri hahmoteta pitkän aikavälin väestöilmiöksi.
Keskustelijat selittivät syntyvyyden laskua muun muassa asennemuutoksilla, naisten työssäkäynnillä, feminismillä ja perheinstituutioiden heikentymisellä. Syntyvyyttä tutkivien asiantuntijoiden näkemyksiä viesteissä siteerattiin vain vähän.
Kuolleisuus ei puolestaan herättänyt keskustelupalstalla suurta kiinnostusta lukuun ottamatta koronapandemian vuosia 2020–2022. Silloinkin keskustelu painottui kuolleisuuden sijasta rokotuksiin, niiden sivuvaikutuksiin ja rajoitustoimiin.
Maahanmuuttoa koskevissa keskusteluissa korostuivat turvapaikanhaku, turvallisuus ja sosiaalituet. Kotoutumisen käytännön kysymyksiä ja työperäisen maahanmuuton taloudellisia hyötyjä käsiteltiin suhteellisen vähän.
Tutkijat muistuttavat, ettei Suomi24:n kirjoittajakunta edusta koko väestöä tai mitään selvästi rajattavaa väestöryhmää. Anonyymi keskustelupalsta voi heidän mukaansa silti täydentää rekisteri- ja kyselyaineistoja, kun tutkitaan kansalaisten kiinnostuksen kohteiden ja puhetapojen muutoksia.
Alhon ja Julian Linin tutkimuksessa analyysiin käytettiin tutkijoiden oman luennan lisäksi Googlen Gemini-tekoälyavustajaa. Tutkimus on osa Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa LIFECON-hanketta.
Suomi24 on yksi Suomen suurimmista verkkoyhteisöistä. Palvelun oman ilmoituksen mukaan siellä vierailee kuukausittain jopa yli 3,5 miljoonaa kävijää. Suomi24:n historia ulottuu vuoteen 1998, jolloin palvelu tunnettiin Sirkus.com-nimellä. Nykyisen nimensä se sai vuonna 2000. Palvelun omistaja on vaihtunut vuosien varrella useaan kertaan, ja vuodesta 2019 lähtien Suomi24 on kuulunut City Digital Groupille.
LUE MYÖS:
Vantaan väestömuutos on ollut Euroopan nopeimpia – näkyy jo asuntomarkkinoilla
Suomi jakautuu vauhdilla itään ja länteen – Tämä ratkaisee voittajat ja häviäjät
Vanhat teollisuuskaupungit eriytyvät – miksi Vaasa kasvaa, mutta Pori ei?