“Suomi on EU:n toiseksi turvattomin maa naiselle”

Kansanedustajan mukaan väkivaltarikosten rangaistuksia on kiristettävä.
Kokoomuksen Pihla Keto-Huovinen eduskunnan täysistunnossa. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA
Kokoomuksen Pihla Keto-Huovinen eduskunnan täysistunnossa. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

Kokoomuksen kansanedustaja Pihla Keto-Huovisen mukaan Suomi on EU:n toiseksi turvattomin maa naiselle. Fyysisen koskemattomuuden loukkaamattomuus ei toteudu Suomessa, hän toteaa puolueen ryhmäpuheenvuorossa.

Kansanedustaja Keto-Huovinen vaatii väkivaltarikosten rangaistusten kiristämistä, uhrien suojelun vahvistamista ja turvakotipaikkojen määrän lisäämistä. Kansanedustajan mukaan lähisuhdeväkivaltaa ei pitäisi koskaan sovitella.

– Naisten kokemassa väkivallassa tekijä on lähes aina nykyinen tai entinen kumppani. Naisvangeista jopa 70 prosenttia on jossain elämänsä vaiheessa joutunut kumppaninsa pahoinpitelemäksi.

– Lähisuhdeväkivallan ja naisvankien välillä vallitsee kohtalon yhteys, sillä naisten yleisin päärikos on väkivaltarikos. Noidankehää kuvastavat hyvin sanat nainen ja leipäveitsi, Keto-Huovinen sanoo.

Pihla Keto-Huovisen mukaan naisiin kohdistuva seksuaalinen väkivalta on yksi suurimmista tasa-arvo-ongelmista. Hän korostaa, että seksuaalirikokset loukkaavat koskemattomuutta.

– Keskeinen uudistus oli raiskausta ja muita seksuaalirikoksia koskevien säännösten muutos suostumus perusteiseksi, mikä edistää naisten ja tyttöjen oikeuksien täyttymistä. Rangaistukset jäivät kuitenkin edelleen puutteellisiksi.

– Kokoomuksen eduskuntaryhmä haluaa rakentaa Suomea maana, jossa jokainen voi elää turvallisesti ja rauhassa ilman syrjintää ja pelkoa. Tällaisen tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistävän yhteiskunnan eteen teemme jatkossakin töitä, Keto-Huovinen sanoo.

Kansanedustaja Keto-Huovinen piti eduskunnassa kokoomuksen ryhmäpuheen hallituksen tasa-arvopoliittisen selonteon lähetekeskustelussa.

Kiinteistöveron uudistus on kirjattu hallitusohjelmaan, mutta sen eteneminen on viivästynyt toistuvasti.
Pääministeri arvioi, että Suomen talous voi kasvaa kaksi prosenttia.
Rahoitus paranisi, jos hyvinvointialueen palvelut saa molemmilla kansalliskielillä.
Mainos